Oqaluttuarisaanermik nassuiaaqqinneq kalaallit nunaata danmarkillu saammaateqatigiinnerannik immini kinguneqartitsinavianngilaq

2022-mi aasaagaa Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut Danmarkimilu naalakkersuisut aalajangerput Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni sorsunnersuup aappaata qaangiutereerneraniit ullumikkumut oqaluttuarisaanermik nassuiaaqqittoqassasoq. Ataatsimut nalunaarummit erserpoq nassuiaatissaq pilersaarutaasoq ”siunissaq pillugu saammaateqatigiinnissamut tunngavissiissasoq”.

Nassuiaasiornissamik aallarniineq pingaaruteqarpoq Kalaallillu Nunaata Danmarkillu paaseqatigiinnerulernissaannut qitiulersinnaalluni. Politikkikkulli eqqumaffigisariaqakkanik akornutissarpaaloqarpoq. Pingaarnerpaamik oqaluttuarisaanermik nassuiaaqqinneq saammaateqatigiinnissamik immini kinguneqartitsinavianngilaq nassuiaaniarluni suliniuteqarnerup malittarisaanik politikkikkut suliniuteqartoqanngippat.

Taamaattumik oqaluttuarisaanermik nassuiaanissami nunat inuiisa Sverigemi, Finlandimi Norgemilu naalagaaffiit ilumoornissamut saammaateqatigiinnissamullu isumalioqatigiissitaanni Kalaallillu Nunaata saammaateqatigiinnissamut isumalioqatigiissitaani 2014-17-imi suliaqarfiusumi misilittakkanik atuinissaq pingaaruteqarpoq.

Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu oqaluttuarisaanermik paasinnittaatsit

Kalaallit danskillu ataatsimut oqaluttuarisaanerat eqqartorneqarajuppoq. Nunalli taakkua oqaluttuarisaanerisa imminnut atassuteqartutut eqqartornissaat eqqorluarneruvoq. Nunammi marluk taakku oqaluttuarisaanerisa sunniutaat assigiinngeqaat. Taamaattumik aamma nunani taakkunani marlunni nassuiaasoqarnissaanik qanoq pisariaqartitsisoqartiginera assigiinngilluinnarput, taamaattumittaarlu nassuiaanissamik suliap aallartinneqannginnerani qanoq pisariaqartitsisoqartiginersoq peqqissaartumik naliliivigineqartariaqarpoq.

Danmarkimi inuppassuit isumaqarput Danmarki suliaqarsimasoq ”Kalaallit Nunaata iluaqutissaanik” imaluunniit ”ajunnginnerpaamik isumaqarluni”. Kalaalerpassuilli danskit oqartussaasuinit akuliuffigineqarsimanermik
namminnerlu kissaatiginngikkaluarlugu nunaqarfimmiit illoqarfimmut nuunnermik, Kalaallit Nunaata avataani qitornavissianngortitsinernik, ilaqutariit avissaartitaanerannik, oqaatsitigut immikkoortitsinernik assigiinngisitsinernillu sakkortuunik misigisaqarsimapput namminnerlu nunagisaminni inuunermi ingerlariaqqissinnaanngitsutut misigisarlutik.

Tamakku maanna suli inuusunit aammali taakkua kinguaavinit eqqaamaneqartuarput.

Taamaattumik Kalaallit Nunaanni meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartut meeravissianngortinneqartullu, meeqqanik Danmarkiliartitsilluni misileraaneq naartunaveersaartitsinermillu suliniuteqarneq pillugit oqaluttuat tupaallaatigineqannginnerusimapput.

Eqqaamasat misigisimasallu tamakku oqaluttuarisaanermut ilaapput avaqqunneqarsinnaanngitsut, toqqorsivinni taakkua ilaannaat nassaassaagaluartut. Taamaattumik oqaluttuarisaanermi pisimasut ullutsinni Kalaallit Nunaannut kingunerinik tamanik misissuiumalluni paasinnikkumallunilu toqqorsivinni misissuinerinnaq naammannavianngilaq. Oqaluttuarisaanermik oqaluttuarisaanermilu pisut ullutsinni Kalaallit Nunaannut kingunerluutaarujussuarnerannik paasinninnerujumalluni toqqorsivinniittuutigineqartut taakku saqqummiunneqartariaqarput.

Oqaatsit ’ilumoortut’ ’saammaateqatigiinnerlu’

Ilumoornissamut oqaluttuarisaanermullu isumalioqatigiissitat silarsuarmi tamarmi atugaasarsimapput. Oqaluttuarisaaneq naapertorlugu periuseq tamanna innuttaasunut eqqartuussiveqarnermi nalinginnaasumi piffissami sivisuumi annertuumik naapertuilluanngitsuliorfigineqartarsimasunut naapertuilluartuliornissap imaannaanngitsuuneranik miserratiginninnginnermit pilersimavoq. Naapertuilluanngitsuliornerit sapinngisamik sukumiisumik eqqoqqissaartumillu tunngavilersornerisigut oqaluttuarisaanermik isumalioqatigiissitat, ilumoornissamut saammaateqatigiinnissamullu
isumalioqatigiissitat oqaluttuarisaanermilluunniit nassuiaanerit aqqutigalugit arlaatigut naapertuilluartuliorsinnaanissaq neriuutigineqarpoq.

Nunarsuarmi sumiiffinni assigiinngitsuni eqqugaasimasorpassuit nalunaarutigisimavaat naapertuilluanngitsuliornernut tunngatillugu pisimasut tamarmik qulaarneqarnissaat qanorpiarlu pisoqarneranik pisortatigoortumik siammasissumillu paasinnittaaseqalertoqarnissaa naapertuilluassutsimik paasinnittaatsiminnut pingaaruteqartoq. Taamaalillutik suliaqarnerit tamakku suli saammaateqatigiinnerunissamut eqqissillunilu inooqatigiinnissamut pisariaqartumik ingerlariaqqinnerusinnaapput.

Taakkuali tungaatigut misigisimasanit ilisimatusarfigisimasanillu erserpoq ilumoortunik pisimasuinnik qaqilertuineq saammaateqatigiinnermik kinguneqartuaannanngitsoq.

Nalaassimasanik kingunerlutsitserujussuarnermik oqaasinngortitsineq immini kingunerlutsitsinermik ajornerulersitsisinnaavoq. Ilisimannittup peqqiilliulissutigisinnaavaa. Taamaattumik pingaaruteqarpoq ilisimannittutut nassuiaasut isumassorluarneqarnissaat, suliaqarnerup nalaani kingornalu.

Aammattaaq ilisimasat annertussusiat naapertuilluanngitsuliornerullu suussusia inuiaqatigiinni eqimattat assigiinngitsut akornanni suli akerleriinnerulissutaasinnaapput. Tamannattaaq pissutigalugu nassuiaanermik naammassinnittoqareerpat suliamik tamakkiisumik iluamik politikkikkut malittarinnittoqarnissaa pingaaruteqarpoq.

Nunani avannarlerni misilittakkat

Norgemi Kommisjonen for å granske fornorskingspolitikk og urett overfor samer, kvener og norskfinner (Norskinngorsaanermik politikkimik saaminullu, kvenenut norskfinninullu naapertuilluanngitsuliornermik
misissuinermut isumalioqatigiissitat) misissuinermut isumalioqatigiissitaavoq Norgemi naalagaaffimmi
nassuiaanerni annertunerpaajusoq. Suliassap nassuiarnera 2018-imi norskit Stortingiannit akuerineqarpoq. Norgemi aalajangiunneqarsimavoq naalagaaffiup Norgep 1800-kkut qiteqqunneranniit 1970-ikkut ilanngullugit saaminut, kvenenut, norskfinninut skovfinninullu ilanngutitsinissamik politikkiat
eqqartoqqinneqassasoq.

Svenskit, norskit pinerattut pinnatik, isumalioqatigiissitanik marlunnik pilersitsisimapput. Siulleq tassaavoq Sannings- och försoningskommissionen för tornedalingar, kväner och lantalaiset, 2020-milu 1800-kkunni 1900-kkunnilu ikinnerussuteqartunut ilanngutitsinissamik politikkip aqqani naapertuilluanngitsuliarineqartunik nassuiaanermik suliaq isumalioqatigiissitanit aallartinneqarpoq.

Aappaat tassaavoq Sanningskommission för det samiska folket, isumalioqatigiissitaq aasaq pilersinneqartoq, naalagaaffimmit saaminut naapertuilluanngitsuliarineqartunik Sverigemilu naalagaaffiup innuttaasullu saamiusut attaveqatigiinnerannik nassuiaanermik suliaqassaaq.

Finlandimi naalagaaffiup siuttuisa siunersioqatigiivi 2021-mi ukiakkut saaminut ilumoornissamut saammaateqatigiinnissamullu isumalioqatigiissitaliorput. Isumalioqatigiissitat suliassaraat naalagaaffiup oqartussaasullu saaminut politikkiliaannik iliuusiinillu misissuinissaq nassuiaanissarlu.

Nunani avannarlerni maannamut misilittagarineqartunit ilaatigut erserpoq nassuiaanissamik suliaqarnerni innuttaasorpassuarnik akuutitsinissaq imaannaanngitsuusoq. Norgemi isumalioqatigiissitat, tamatuminnga sivisunerpaamik suliaqartuusimasut, tusagassiuutinit allanit eqqaaneqarpiaratik Norgep avannarpasissuani tusagassiuutiniunerusoq eqqartorneqartarsimapput. Tamatuma kinguneranik isumalioqatigiissitat suliaat suliassatut Norgep avannarpasissuanuinnaq tunngassuteqartutut isigineqartarput.

Saqqummiussinerlunneq aningaasaliinikinnerillu aamma ajornartorsiutaasimapput. Finlandimi sametingi massakkorpiaq isumalioqatigiissitat sulinerannik unitsitsigallarput isumalioqatigiissitanut ilaasortat arlallit tunuarsimammata, isumaqaramik naalagaaffik isumalioqatigiissitanut aningaasaliinikippallaartoq.
Aammattaaq Finlandimi innuttaasut saamit ilarpassui naammagittaalliorsimapput isumalioqatigiissitami pilersinneqartumi ikippallaartutut misigalutik.

Sverigemi Sametingimit kimigiisiutigineqarpoq Sverigep saaminut isumalioqatigiissitaat ilumoornissamut isumalioqatigiissitanik taamaallaat taaguuteqassasut. Taamaaliorput una eqqarsaatigalugu: ilumoortut, piviusut, saammaateqatigiinnerlu imminnut atassuteqartariaqanngitsut.
Matumani tunngavilersuutigineqarpoq naapertuilluanngitsuliornerit tamakkiisumik uppernarsarneqaqqaartariaqartut. Tamatuma kingorna saamit saammaateqatigiinnissaq suliniutigineqalissanersoq isummerfigisinnaassavaat.

Kalaallit Nunaanni saammaateqatigiinnissamik suliaqarnermik misilittakkat

Naalakkersuisut 2014-imi saammaateqatigiinnissamut isumalioqatigiissitamik pilersitsisoqarpoq Kalaallit Nunaanni saammaasseqatigiittoqarnissaa anguniarlugu. Nunasiaataanerup Kalaallit Nunaanni innuttaasunut kingunerinik qulaajaallunilu eqqartuisoqarnissaanik pisariaqartitsisoqartoq nalilerneqarpoq. Isumalioqatigiissitat naalakkersuisut siulittaasuata Aleqa Hammondip naalakkersuinerani pilersinneqarput pisinnaatitsissullu Hammondip naalakkersuinerani namminiilivinnissamut politikkiusumit sunnersimaneqarluni. Taamaattumik aamma isumalioqatigiissitat taakku nuna tamakkerlugu ataqatigiinnerulersitsinissamik pingaartitsipput.

Kalaallit Nunaanni saammaateqatigiinnissamut isumalioqatigiissitanut ilaasortaapput politikkikkut
attaviitsuusut arfinillit, inuiaqatigiinni kalaallini eqimattanit assigiinngitsuneersut. Isumalioqatigiissitat oqaluttuarisaanermik nassuiaanissamik pilersaarutigineqartutut sorsunnersuup aappaata kingorna pisunik misissuipput. Isumalioqatigiissitamullu missingersuutigineqartut ikippallaarmata oqaluttuarisaanermi pisimasunik annertunerusumik misissuinissamut periarfissaqarsimanngilaq.

Isumalioqatigiissitalli Kalaallit Nunaanni innuttaasunik apersugaqangaatsiarput sorsunnersuup aappaata nalaaniit ullumikkumut pissutsinut naleqqussaanermik suliaqarnerup kinguneri pillugit.

Misissuinerit taakku isumalioqatigiissitat isumaliutissiissutaannut ”Vi forstår fortiden – Vi tager ansvar for nutiden – Vi arbejder sammen for en bedre fremtid”-imut 2017-imi decembarimeersunut tunngaviupput. Kalaallit Nunaanni saammaateqatigiinnissamut isumalioqatigiissitat isumaliutissiissutaanni 2017-imeersumi uparuarneqarpoq nunasiaanerup nalaata kingusinnerusup nunasiaataajunnaarsaanerullu Kalaallit Nunaanni innuttaasunut kinguneri pillugit paasissutissiisoqartariaqarlunilu ingerlaavartumik saqqummiussisoqartariaqartoq. Isumaliutissiissummi ilaatigut innersuussutigineqarpoq Kalaallit Nunaanni oqaluttuarisaaneq
saammaateqatigiinnerlu pillugit ilisimasaqarfimmik pilersitsisoqartariaqartoq.

Innersuussut tamanna pingaaruteqarluinnarpoq – oqaluttuarisaanermik nassuiaanissamut pilersaarutaasumut kingusinnerusukkullu suliamik malittarinninnissamut.

Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu nassuiaanermik suliaqarnissamut tunngavissaasut assigiinngitsorujussuupput. Kalaallit Nunaanni ilisimatusartut suliniummi peqataanissamut periarfissaqarnissaat suliaqarfimmilu tamatumani ilisimatusarnermik siunissami ingerlaannartitsinissamut piginnaanngorsaasoqarnissaa pingaaruteqarluinnarpoq. Taamaattumik nassuiaanermik suliaqarneq, ilisimatuunngornianik kalaallinik suleqataatitsinissamik periarfissaqarfiusoq, oqaluttuarisaanerup ilaanik pingaarutilimmik qulaajaaffigilluarneqanngitsumillu
ilisimatuutut misissuisoqarnissaanik saqqummiussisoqarnissaanillu qulakkeerutaalluassaaq.

Kalaallit Nunaata 1900-kkunni oqaluttuarisaanera pillugu toqqorsivinniittuutigineqartut amerlanerpaartaat toqqorsivinni Danmarkimiittuniipput sulilu ilisimatuutut misissuivigineqarpiarsimanatik nalunaarsorneqarpiarsimanatillu. Tamannarpiarlu ilisimatusartunut toqqorsivinnullu atuisartunut kalaaliusunut immikkut ajornartorsiutaasarpoq.