Nuuk aallartitaqarnikkut suliaqarfittut

Kalaallit Nunaat nunani tamalaani sillimaniarnermut atatillugu pingaaruteqarneruleriartuinnartillugu Kalaallit Nunaannit suliat innuttaasunut tunngasut Danmarkimillu suliat sillimaniarnikkut politikkimut tunngasut nalornisoorfiusartut amerliartuinnarput. Taamaattumik Nuuk aallartitaqarnermi suliaqarnikkut ingerlatsivigiuminaappoq. 

Kalaallit danskillu aaqqissugaanikkut nalornisoorfiusartumi ukiuni qulikkuutaani suleqatigiissimagaluartut nalornisoorfiusartoq maanna suli annertunerulersimavoq, nunanut allanut sillimaniarnermullu politikkit Københavnimi aallaaveqarnissaat danskinit aalajangiusimaneqarmat, kalaallit isumaqartut tamanna namminersorlutik ingerlatsinerminnik isumaarutsitsissasoq, nunagisamik inissisimaffia sillimaniarnerup tungaatigut tamaanimiunit apeqqutissaqarfigineqartarmat. Nunap avataaneersut aaqqissugaanikkut nunasiaateqarnerullu kingorna killissanik taamaallaat piaaralutik qaangeerusussappata, taakku pillugit piumasarineqartunik ilungersorlunilu sulissutigineqartunik paasinnittariaqarput. Ilaannikkut takussaasut saqquminngitsuninngarnit akerleriis-sutaanerusarput. Ilaannikkut suliniuteqartoq
ataaseq suliniuteqartulluunniit arlallit naalliullutik iliuuseqarnaveersaartarput.

Nalornisoorfiusartumi malersuunneq

Danmarkip Kalaallillu Nunaata akornanni oqartussaassutsimik agguataarineq aalajangiiniarnerillu piffissap ingerlanerani ineriartorsimapput, imaannaan-ngillallu. Kalaallit Nunaanni naalakkersuisut killissanik nikisitsiniarsariuarput, kikkut suut pillugit kikkunnik oqaloqatiginninnissaannik namminneq aalajangiisuu-sarnissartik kimigiisiutigisarlugu. Danmarkimi naalakkersuisut aalajangersimallutik iliuuseqarnissartik mianersuutigaat, nunasiaatilittut naqisimannittutut pissusilersornerat Kalaallit Nunaata namminersortutut imminut nalunaarutigerusulissutigisinnaammagu. Atorfillip danskip oqarneratut, ”isertuaatsuunissaq siunertaralugu [kalaallit] susassaqarfiginngisaraluinut allaat qaaqqusarpavut”.

Ilaannikkut Nuummi aallartitaqarnikkut suliat aaqqissugaanikkut nalornisoorfiusartumi malersuunnin-
ngortarput. Danskit Kalaallit Nunaat pillugu suliassanut pingaarutilinnut tunngatillugu avaqqutaariniartutut kalaallinit pasineqallattaasarput. Kalaallilli nunaminnut tunngasutut isigisatik pillugit nunanit allanit aallartitanik ataatsimeeqateqarnissaminnut danskinik -qaaqqusisariaqartarsorinngillat, taakkua ilaata oqarneratut ”uagut oqartussaaffigisatsinnut tunngappat nunat marluk akornanni [ataatsimiissutigineqarnissaa] pissusissamisoormat”. Danskeq atorfilik tamanna pillugu oqarpoq ataatsimiinnernut tamakkununnga illersuisutullusooq peqataasariaqarlutik ”sillimaniarneq oqallisigisussaanngimmassuk”.

Akunnattoorfeqartarnissaq akueralugu

Taamaakkaluartorli Danmarkimi oqartussaasut Kalaallit Nunaat saassunneqartinnaveersaarnagu nammineq misileraatissallugu ilaannikkut naleqquttutut isigisarpaat, Kalaallit Nunaata silarsuarmi qisuariaatit namminerlu qisuariaatini ilinniarfigisinnaaniassammagit. Periutsit tamakku Nuummit Københavnimillu ataqatigiissaarlugit piareersarneqartarput isumaqatigiinniarnerit ingerlalluar-neroqqullugit, imaluunniit aaqqiagiinngittoqarnerani ileqqoqartoqartarpoq avataaneersunit akueriuminaas-sinnaasunik. Nunamit allamit aallartitaq eqqaamasani ima oqaluttuaraa: ”Tupaqaanga ataatsimeeqataa-qqaarninni kalaallit naalakkersuisuisa ilaat ima oqarmat: ’Namminiilivikkusuppugut.’ Danskit qisuarianngillalluunniit. Tamanna nunani Frankrigip naalagaaffianut atasuni pisimasuuppat ataatsimiinneq unitsinneqarsimassa-galuarpoq. Imaluunniit sorsuuttoqalersimassagaluarpoq.” Imaannaanngitsunik aaqqiagiinngissuteqartilluni ileqquusartut ataqatigiissaaralunilu piareersaareerluni ileqquusartut assigiinngissutaat takusinnaajumallugit sungiussisimanissaq pisariaqarpoq.

Aallartitat nunanit allaneersut taamatut ileqqulersorfiusut akunnattoorfiginngitsoorneq ajorpaat. Danskinut kalaallinullu qanillipallanniarlutik periusissiupallattarput. Taakkua ilaat ima oqarpoq: ”Putsersumilusooq sumiissusersiullaqqissorivugut.” Ilaannikkut aalajangigassaasarpoq kalaallit namminersulersi-manerminnik illersuillutillu annertusaarusunnerannik tapersuiniarnerluni danskilluunniit inatsisaannik tunngaviusunik malinninniarnerluni. Pissaanillit avataaneersut killissanik qaangigassaanngitsunik kukkuissornikkut ilisimanninngitsuusaarnikkulluunniit qaangiinissamut allaninngarnit kiffaanngissuseqar-nerusarput. Pissutsilli qanorluunniit ikkaluarpata aaqqissugaanikkut nalornisoorfiusartumi akunnattuul-
lattaasarnissap kukkusarnissallu akuerinissaa pisariaqarpoq.

Takussaasunik atuisoqartariaqarpoq

Arlaannut ililiunniarluni oqimaaqatigiissaariniarluniluunniit isumassarsiullaqqilluni takussaasunik atuisoqar-sinnaavoq: Inimi ataatsimiiffimmi pingasunik marluinnarnilluunniit erfalasoqarneq. Oqalugiaatinut piumasaqaatit imaannaanngitsut. Danmark nunanit pingasunit isumaqatigiissusiamik atsiorpoq nunat marluk akornanni isumaqatigiissusiornissamik Kalaallit Nunaannik piginnaatitsilersumik. Pulaanik allamut saatsitsineq immikkut aaqqissuussaasuni atsiorumalluni. Assilisat inuit assigiinngitsut qitiutinneqarnissaannut periarfissiisut.

Suli paatsiveerunnartut ilagaat Amerikamiut konsuuleqarfiat Nuummi illuutinik niuerfiungaartumi allaffissaqqissunik ujaasitilluni issittumi sakkutooqar-fimmut nuukkallarmat. Attartortitsisoq USA-p timikkut isumannaassutsimut tunngatillugu piumasaqaataanik eqqortitsivoq illoqarfimmilu isumannaannerpaanik attaveqaateqarluni. Aaqqissuussarli aamma malersuunnermullusooq ilaavoq: Konsuuleqarfimmi sulisut innuttaasunut tunngasunik Nuummut nuunneqarsimasuinnarnik suliaqarnerarput. Konsuule-qarfiulli aamma Pentagonimit tikeraarluni suliartortoqar-tarnissaa kajumissaarutigisarpaa. Taamaattumik imaassinnaavoq danskeq atorfilik suliffiup avataatigut USA-p Kalaallit Nunaanni suliaqarniarluni iliuuseqarneranik isumakuluutiginnittunik eqqissisaa-niarsarisoq oqamisaarluni ’najugaqatigiinnikkut’ tikeraanik ’nakkutilliisoqarsinnaasoq’. Allalli immaqa eqqumiigis-savaat ’najugaqatigiinneq’ Danmarkip USA-p pilersaarutaanut maleruutiinnarneranut ersiutaasoralugu.

Sulisoqarneq piginnittuussuserlu

Kalaallit Nunaata eqqarsartaaseq manna tunngavigaa: ”Uagut peqataatinnata uagut pilluta oqallittoqartassan-ngilaq.” Aallartitalli ilaata maluginiaasimaneratut ippoq: ”Taamatut oqassalluni ajornanngilaq, assigiinngitsor-passuarnulli aalajangersimanerusunulluunniit tunngasunik oqallittarfiusuni Issittoq oqaluuserisassat 20-t ilaannarisarmassuk attaveqatigiinniarnissaq ullut tamaasa isumaqatigiissutaasassaaq.” Aammattaaq Kalaallit Nunaanniit nunanut allanut aallartitsisoqarnerit tamaasa Nuummi suliassaqalertoqartarpoq.

Amerikamit aallartitat kingulliit nunanut allanut naalakkersuisoqarfinnguami sulisunik tamangajannik atuipput. Ingerlatsivimmilli aaqqissuussisoqarneratigut aallartitat taakku allamut tikkuunneqarput, Kalaallimmi Nunaata naalagaaffinnut attaveqartartua ima oqarpoq: ”Amerikamiut konsuuleqarfiannik ammaaneq oqiliallaa-taavoq: massakkummi sinniisutut aallartitamik angalanissaannik namminneq aaqqissuussisinnaapput”. Taamaalillutik nunanit allanit saaffiginnittut naalakker-suisoqarfiit allaffiinut suleqatigiinnissamik suliniutinut pilersaarutinullu aalajangersimasunut akisussaasuusunut innersuunneqartarput.
Nuummiittulli tamarmik suliassanik qammittoorput. Ukiut tamaasa aggusti nalleraangagu politikerit suleqatitik nunanit allaneersut tamarmik tikeraarusuleraangata ’aallartitanik sullissikatalertarput’. Tusagassiortut nunanit allaneersut sianerfigisaraluaminnut attaveqarneq ajulertarput. Ilisimatusarfimmi allakkanik nakkartitsivik issittumi sillimaniarneq pillugu ilisimatusarluni suliaqaqataanissamut qaaqqusissutinik ulikkaartarpoq. Allaat Issittumi Sakkutooqarfimmi ataqatigiissaarisuusut angallatit avataaneersut sungiusaqataatinneqartussat amerliartuinnarnerata kinguneranik ulapissuaartarput.

Taamaattumik Nuummi iluatsilluarumagaanni sulisussanut piginnittuussusermullu tunngatillugu eqinnaatsuunissaq pisariaqarpoq. Suliniuteqaqataa-nissamut qaaqqusissutit ilaanni manna erseqqissar-neqarpoq: ”Naligiimmik suleqatigiinniaraanni imaattariaqanngilaq kikkut tamarmik assigeeqqissaamik tapiissuteqassasut. Uagut akiliiumaarpugut; illit piffissannik atuiffigiinnassavatsigut.” Amerlanertigulli akissaaleqinani piffissaaleqisoqarnerusarpoq. EU Nuummi allaffeqalernissamik pilersaarusiussamaalermat tullersortaasut ilaat ima oqarpoq: ”Suliniutissanik EU-p aningaasalersugassaanik allattuiniarlutik utaqqerusaartunik marlunnik atorfilittaqanngilanga.” Taamaattumik aallartitat ”qaaqqusigaluarlutik kajumissaarigaluarlutillu siunertaqarluartunik angusaqarneq ajornertik” naammagittaalliutigisarpaat.

Ilinniagallit pingasuinnik oqaasillit suliffeqarfinni sulisoriumaneqarluarput. Aammattaaq nunanit allanit aallartitat nunaqavissunik sulisoqarusuttut suleriusissat isumaqatigiinniutigisariaqarpaat: Siullermik, sulisorine-qartut ilaat ilisarisimasaminnit illuatungiliuttunillu apersorneqartarsimapput nunamik allamik (allaat Danmarkimik) sullissinermikkut politikkikkut nalunaaruteqarnersut. Aappaattut, sulisussarsiortut inunnut attaveqaatinik misissueqqissaarsinnaapput sulisorerusutat politikkikkut siornatigut suliarisimasaannut tunngasunik paasiniaallutik – aaqqiiniarsaralutillu, politikkikkut suliamikkullu piginnaaneqarluartut inuiaqatigiinni inukitsuni imminnut atassuteqanngit-soorsinnaasanngimmata. Taamaattumik tikerlaat sulisussaminnik tikisitsisimagaluaraa-ngataluunniit malugineqarnissaq piginnittuunissarlu pillugu unammilleqatigiinneq imaannaaneq ajorpoq.

Attaveqatigiinniarnerup tungaatigut Nuup inissisimaffia ilisimaariuk

Nuuk aallartitaqarfiuinnanilu konsuuleqarfissuunngilaq. Taamaattumik Nuummut suliartortitaaneq aallartitatut suliassaagaluartoq nalinginnaasoq, attaveqatigeeriaatsit qaqutiguinnaq nalinginnaasuusarput. Nunanit
allanit aallartitaq Nuummiittoq tunngaviusumik aallartitaqarfimmut Københavnimiittumut attaveqartuusinnaavoq, ilumoortumilli illoqarfiit pingaarnersaanni, Nuummi, pisiniarfinniit illorsuarmi quleriit qullersaannut attaveqariaannaagajuppoq.

Allaat Danmarkimi oqartussaasut Nuummi aallartita-qarneruleramik isumassarsiullaqqittariaqarsimapput. Kommissæriuneq ministeriunerup allaffianut attaveqartartussaavoq, taamaattumillu nunanut allanut ministereqarfimmiut Nuummi namminneq suliartortitaqarusupput, naak Nuuk naalagaaffiup iluaniikkaluartoq. Nunanut allanut ministereqarfimmi qullersaasut timmisartumik tikillattaasarput Københavnimiittut ’pisunik malinnaaviginninni-assammata’. Issittumi Sakkutooqarfimmi qullersaasup pisortanik umiarsuarnillu sorsuutinik Nuummut tikilluaqqusisartussaavoq; aallartitatulli suliassami amerlanersaannut tunngatillugu illoqarfinnut pingaarnersanut iligisanut (Københavnikkoorluni) timmisartortartussaavoq. Tamanna ilutigalugu atorfillit kalaallit, Nuummi attavigisartagassatik Danmarkimeersut nutaat innimiginagit, pisarnermissut pisortarisatik toqqarlugit Københavnimi oqaloqatigerusunnerusarpaat.

Imaassinnaavoq Nuummi aallartitaqarnikkut suliaqarfiulersumi najuunnissaq pisariaqartoq. Sunniuteqarsinnaajumallunili Nuummi attavigisinnaasarpassuit ilisimasaqarfigisariaqarput.