Soorunami Kalaallit Nunaat illersornissaq pillugu politikkeqarpoq
- Kalaallit Nunaat nunanut allanut tunngasutigut periusissiortariaqarpoq, naalagaaffiit pissaanilissuit Nunatsinnik Issittumillu soqutiginninnerisa kinguneranik nalornisoorutaasinnaasut isummerfigalugit.
- Danmarkip Kalaallit Nunaata sillimaniarnikkut illersornissakkullu nammineerluni nalilersuinera, soqutigisaqarnera isumaqarneralu sungiuttariaqarpaa.
- Danmarkimi ilersornissaq pillugu isumaqatigiissutit, piviusumik naligiinnermik, ataqqeqatigiinnerlu tunngavigalugit Naalakkersuisunik Inatsisartunillu akuutitsisumik, tunngaveqartariaqarput.
- Inatsisartut Naalakkersuisullu sillimaniarnermut illersornissamullu tunngasutigut ilisimasaminnik annertusaasariaqarput.
Oqaluttuarisaaneq qiviaraanni danskit aalajangiisarnerminni kalaallit soqutigisaat salliutittuaannarneq ajorpaat. Naak illersornissamut tunngasut inatsisit naapertorlugit Naalagaaffiup akisussaaffigigaluarai, aatsaat akuersaarneqarsinnaalersarput Kalaallit Nunaata aalajangiiffigeqataappagit. Tassami sakkutooqarfeqarneq tassungalu atatillugu pisartut Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit ingerlanerannut annertuumik sunniuteqarput.
Naalagaaffiit pissaanilissuit Issittumi pissaaneqarniunnerisa annertusiartornerata Naalagaaffeqatigiit pissutsinut assigiinngitsunut isummertussanngorlugit pisussaaffilerpaa. Danmarkip Kalaallillu Nunaata tamarmik immikkut erseqqissartariaqarpaat, nunarsuarmioqatigiit akornanni qanoq inissisimajumanerlutik, ataatsimoorlutillu akisussaaffiit agguagaanerat ataqatigiissaarinerlu eqqarsaatigeqqillugit. Taamaaliunngikkunik eqqisseqatigiinnermut peqataanatik aporaannerulernissamut pisooqataalersinnaapput – Kalaallit Nunaatalu pissaanilissuarnit soqutigineqarneruleqqinnerup nassatarisinnaasai pitsaasut pissarsiarinngitsoorataannaallugit.
Danmarkip ilikkariartulerpaa, imminut ajornartorsiortinnerussasoq, sukumiisumik itisuumillu Kalaallit Nunaat akuutinngikkaanni.
Danmarki kisermaassiniarsinnaanngilaq
2021-mi februaarip qaammataagaa politikerit qallunaat arfinillit illersornissamut ministeri siuttoralugu, illersornissaq pillugu isumaqatigiissutip ilassutaanik, 1,5 mia.kr.-nik aningaasartalimmik saqqummiussipput, ’Issittumi Atortulersuutit’- mik (Arktisk Kapacitetspakke) taallugu. Isumaqatigiissut pingaarnertut, amerikarmiut Kalaallit Nunaata silaannartaata Atlantikullu Avannaata nakkutigineqarnerulernissaannik piumasaqarnerat naapertorlugu, piviusunngortitsiniaaneruvoq. Ersersinniarneqarpoq Danmarkip Issittumi akisussaaffigisani ilisimaarigaa. Taamatullu aamma illersornissaq pillugu Kalaallit Nunaanni ilinniartalernissamik pilersaarummik isumaqatigiissut ilaqarpoq.
Inatsimmi tunngaviusumi aamma Namminersorneq pillugu Inatsimmi paragraffit kisiisa isiginiaraanni, tamakkunatigut Folketingi Danmarkimilu Naalakkersuisut qanorluunniit iliorsinnaasutut isumaqarfigineqarsinnaapput. Piviusorli taamaanngilaq, isumaqatigiissummilu ima allassimasoqarpoq: ”Savalimmiunit Kalaallillu Nunaannit, alapernaarsuutit sanaartugassallu allat politikkikkut akuersaarneqarnissaat soorunami saneqqunneqarsinnaanngilaq. Forsvarsministeriap savalimmiormiut kalaallillu oqartussaasui qanimut attaveqarfigaat, akissuteqarnissaallu qilaanaaraarput qanimut suleqatigiinnerput nangikkusullugu.”
’Atortulersuutit’ pillugit isumaqatigiissut saqqummiunneqaqqammersoq, Savalimmiuni Lagtingimit Kalaallit Nunaannilu Inatsisartunit, inatsisartuni taakkunani marlunni ilaasortat isumaqatigiissutissap suliarineqarnerani naammattumik akuutinneqarsimanatik nalunaaruteqarput. Inatsisartunut aprilimi 2021-mi qinersisoqarnerata kingorna kalaallit naalakkersuisui erseqqissaapput, isumaqatigiissutip imarisai misissorluaqqaarlugit, akuersaarneqarsinnaanersoq isummerfigineqarumaartoq.
Kalaallit Nunaat isummertariaqarpoq
Sillimaniarnermut politikki Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit ineriartornerannut ilaalluinnarpoq. Suliassat massakkut agguataarsimanerat naapertorlugu illersornissaqarfiup Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni suliassat isumagisarpaat – tamatumunnga ilaatigut aalisarnermik nakkutilliineq annaassiniartarnerlu ilaallutik, tamatumalu saniatigut sakkutooqarnikkut attaveqatigiinnissamik pisariaqartitat Namminersorlutik Oqartussat inuinnaat attaveqarniarneranni piorsaaniarnerannut sunniuteqarlutik. Tamakku qaavisigut danskit illersornissaq pillugu aalajangiuttarnikuusaat eqqaamaneqarput – Pittufimmit inuit pinngitsaalisaallutik nuutsitaasimanerat, mingutitsineq aamma sakkussianik atomitalinnik Kalaallit Nunaanni inissiinissamut akuersisimaneq – naalagaaffiup isertuunniarsimagaluagaa.
Tamakku tunngavigalugit nunatsinni politikerit illersornissamut politikkimut akulerunnaveersaarsinnaanngillat, taamatullu Danmarkip Kalaallit Nunaat ilisimasassanik isertuussinnaanngilaa akuunissaanulluunniit nangartarsinnaanagu. Naalagaaffeqatigiit ukiut ingerlaneranni, Danmarkimi kalaallit qulaatiinnarlugit aalajangersaasannginnissaq qulakkeerumallugu, periutsinik aalajangersaaniartarsimapput. Kingullertut Savalimmiut, Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni naalakkersuisutigut ataqatigiissaarisussanik pilersitsisoqarpoq, statsministeri siuttuliullugu.
“Naalakkersuisooqatigiit nunatta namminissuseqarnerulluni nunanut allanut politikkeqarnissaata suleqateqarnissaatalu annertusarnissaanik siunertaqarlutik sulissapput”.
“Sillimaniarnerup tungaatigut nunatta issittumi sunniuteqartumik inissisimanera ilutigalugu naalagaaffimmut sunniuteqarnerujumavugut. Erseqqissarusupparpullu nunarput sakkulersorfiussanngitsoq, uagullu pineqartilluta avaqqunneqartassanngilagut”.
Periuserineqartarsimasoq tassaaneruvoq Københavnimi Washingtonimiluunniit iliuuseqaqqaarneq soqutigisallu saqqummersarnerat. Kalaallit Nunaannit taava angertoqartarluni naameertoqartarluniluunniit – angertarnissaat kissaatigineqarnerusarluni. Taamatut periuseqarnermi Kalaallit Nunaat, sakkortusiartortumik namminerisaminik Issittumi nunarsuarmioqatigiillu akornanni inissikkusuttoq, naammattumik inissaqartinneqanngilaq. Imminut tatiginerulernerup kinguneranik, Kalaallit Nunaanni sakkutooqarfeqarnerata isummerfiginissaa pissusissamisoorpoq pisariaqarlunilu. Tamanna 2021-mi qinersinerup kingorna naalakkersuisooqatigiilissalluni isumaqatigiissummi takuneqarsinnaavoq. Danmark Namminersorneq pillugu Inatsisip aallarniutaani ”naligiinnerup ataqqeqatigiinnerullu siuarsarnissaannik” eqquutsitsissaguni, taamaalillunilu Naalagaaffeqatigiinneq uppernarsarlugu, taava Kalaallit Nunaanni illersornissamut politikki eqqarsaatigalugu nammineq soqutigisat oqaatigineqartarnissaat akuerineqartariaqarpoq.
Kalaallit Nunaat sunniuteqassappat erseqqissunik eqqarsaatigilluakkanillu sapinngisamillu inatsisartutigut amerlanerpaanit tapersersorneqarsinnaasunik, taamaalillutillu attanneqarsinnaasunik, periusissiortariaqarpoq.
Danskit kalaallit saneqqullugit aalajangersaasarput
Folketingimi isumaqatigiinniartarnerit tunngavimmikkut tassaapput ilaasortanit 90-init isumaqatissarsiorneq. Pissutsit ilungersunartut annertuullu pineqartillugit – soorlu illersornissaq pillugu – taava piffissap ingerlanerani sapinngisamik amerlasuunit isumaqatigineqarsinnaasunik isumaqatigiissusiorniartoqartarpoq. Issittumi Atortulersuutit pillugit isumaqatigiissusiornerup ingerlarnga qimerlooraanni, nalunanngilaq isumaqatigiissut Atlantikup Avannaa ilanngullugu attanneqarsinnaassappat, taava Kalaallit Nunaata Savalimmiullu isumaqataalersinniarneqarnerat siusinnerusukkut qulakkeerniagassaasoq – itinerusumillu tamanna sammineqartariaqartoq.
Danmarkimi naalakkersuisut Atortulersuutit pillugit isumaqatigiissummi ilanngunneqartut pillugit, nunatsinni naalakkersuisut allanngorartut oqalliseqatigisarsimavaat. Taamatulli akuutitsiniarneq kittaartumik pisarsimavoq aamma aalajangiiniarnerup qanorpiaq ingerlsimanera paasiuminaappoq, isumaqatigiissullu Inatsisartunut pisussaaffiliinani.
Naalakkersuisummi Inatsisartunik akuutitsinissartik inatsisit naapertorlugit pisussaaffiginngilaat, Danmarkimili naalakkersuisut Folketingip Uderigspolitisk Nævniannut akisussaasuullutik. Tamanna Kalaallit Nunaanni demokratii kisiat eqqarsaatiginngikkaluarlugu ajornartorsiutaavoq. Atortulersuutit pillugit isumaqatigiinniarsimanerit aamma takutippaat, Danmarkimi illersornissaq pillugu aalajangersaasarnerit attanneqarsinnaanerat ajornakusoortoq. Tamatuma kingunerisinnaavaa Danmarkip Kalaallillu Nunaata illersoqatigineqarsinnaasutut tatigineqarsinnaanerisa apeqquserneqarsinnaanerat, ataatsimut illersornissamut sivisunerusumik atasinnaasunik tunniussisinnaanngippata. Taamatut nalorninartorsiornerup naggataagut kingunerisinnaavaa Issittumi sillimaniarnikkut suli annerusumik najummatsernartoqalernera.
Kalaallit Nunaat nammineerluni periusussiortariaqarpoq
Danmarkip Kalaallit Nunaata pissaanilissuit pineqartillugit nammineq soqutigisaqarsinnaanera sungiuttariaqarpaa. Aatsaat taamaaliornikkut Danmark Kalaallillu Nunaat suleqatigiinnermikkut, assigiinngissutitik pisariaqartillugu naapiseriarsinnaavaat.
Nunarsuatsinni Naalagaaffiit pissaanilissuit annertusiartortumik Issittumik soqutiginnilerneranni, pinngitsoorani Kalaallit Nunaat pillugu aalajangersaasoqartassaaq. Danmarkip ilikkariartorpaa, imminut ajornartorsiortinnerussasoq, sukumiisumik itisuumillu Kalaallit Nunaat akuutinngikkaanni. Kalaallit Nunaat sunniuteqassappat erseqqissunik eqqarsaatigilluakkanillu periusissiortariaqarpoq. USA ukiuni makkunani ilungersorluni Kalaallit Nunaannut inussiarnisaarniarnerminik nittarsaassiniarpoq. Tamanna Kalaallit Nunaannit atorluarneqarsinnavoq, periusissiat Inatsisartuni amerlanerpaanit tapersersorneqartut aalajangiunneqarsinnaappata.
DIIS Eksperter
