Issittumi silap pissusianik ilisimatusarnerit nunat akornanni politikkikkut nalorninartorsiorfiupput

Ruslandip nunallu killiit attaveqarnermikkut unittooqqanerat Issittumut politikkikkut ilisimatusarnikkullu sunniutaat imaannaanngillat. Piffissanngorpoq eqqarsaatigissallugu nunat akornanni politikkikkut avissaartuunneq tamanna silap pissusianik ilisimatusarnermut ilisimatusarnernilu paasissutissanut qanoq atuukkunnaartinneqarsinnaanersoq.

Lin Alexandra Mortensgaard

Tuluttuumiit kalaallisuunngortitsisoq: Tukummeq Maliina Møller-Steffens

Ilisimatusarnikkut unittooqqaneq

Ruslandip 2022-mi inatsisinik unioqqutitsilluni Ukrainemik tiguaaneratigut Ruslandi nunani killerni naalagaaffinnit pilertortumik pillaatitut immikkoortitaalerpoq. EU-p, NATO-p nunallu killiit Ruslandimut pillaatitut iliuuseqarnerat tamanna niuernikkut aningaasaqarnikkullu kinguneqartitsiviuvoq, naalakkersuinikkut attaveqarnermik annikillisaaviulluni aammattaarlu kulturikkut inuiaqatigiillu akornanni paarlaateqatigiittarnermik unitsitsiviulluni. Aammali naalagaaffiit suliffeqarfiillu tassani ilisimatusarnikkut suliaqarfinnut attaveqarunnaarput. Tamanna Issittumi silap pissusia pillugu ilisimatusarnermut aamma uumassusillit ataqatigiiaarnerannik, sikuiuitsup aakkiartorneranik, sermimik, immap sikuanik nunallu iluanik qeriuaannartumik aakkiartortumik ilisimatusarnikkut paasinninnermut kingunerlorujussuarsimavoq. Issittumi silap pissusia uumassusillillu ataqatigiiaarnerat pinngortitami nukiit ingerlaarfiinut silap pissusiatigut nunarsuup sinneranut sunniuteqartartunut arlalinnut toqqaannartumik sunniuteqartarput. Pissutsit aarlerisaarutigiumaneqarluartartutut iinnarput: Issittumi pisut isertorneqarsinnaanngillat.

PAASISAT PINGAARNERIT

■ Ruslandimik ilisimatusartunillu russinik ilisimatusarnermi suleqateqannginneq Issittumi Issittorlu pillugu ilisimatusarnikkut suliniutinut akornutaajuarsinnarpoq.

■ Ruslandimi issittoq Issittup tamarmi affaraa, sineriaa nunavittaalu eqqarsaatigalugit. Taamaattumik Issittumi silap pissusianik paasissutissat affaat maanna amigaatigineqarput.

■ Issittumi silap pissusiata allanngoriartornera nunarsuup sinneranut kingunerluuteqarmat Ruslandip nunallu killiit ullumikkut attaveqarunnaaqqaneranni immikkut iliuuseqarniarluni susoqarsinnaanera oqallisissaalluarpoq, aamma tamanna silap pissusianut atatillugu paasissutissanik angusanillu aveqatigiinnissamuinnaq tunngassagaluarpalluunniit.

Taamaalillutik ilisimatusarnermik suliaqarfiit ilisimatusartullu ataasiakkaat suleqatigiiffigisartagaat Ruslandip Ukrainellu naalagaaffiisa akerleriinnerannit toqqaannartumik sunnigaapput. ‘Russit’ nunallu killiit ilisimatusarnerat sammisanuttaaq atatillugu immikkuulerpoq aammalu pinngortitamik ilisimatusarnermut inuiaqatigiilerinermullu humanioramullu kingunerlorujussuarluni. Tamakku Issittumi silap pissusia pillugu ilisimatusarnermi paasissutissanik katersinermut avitseqatigiinnermullu aammattaaq suliaqarfeqatigiittut isummersoqatigiinnermut saqqummiussiniarnernullu akornutaapput.

Pingaarnerpaamik Ruslandimut misissuiartortarnissaq ajornarsisimavoq EU-mut NATO-mullu ilaasortaasut amerlanersaasa aalajangiussimammassuk ilisimatusaatigalugit suliat russit suliffeqarfiutaannut atassuteqartut Ruslandimiluunniit ingerlanneqartut tamarmik ingerlanneqarunnaassasut. Ruslandip Issittortaa Issittup affaraa, tamatumunnga ilaallutik sineriak nunavittaalu, arlalinnillu pissuteqartumik silap pissusiata allanngoriartorneranik ilisimatusarnermi tamanna qitiuvoq. Siullertut, Sibiriami tamarmi nunap iluata qeriuaannartup annertussusia itissusialu naalagaaffinni Issittuniittunit tamanit annertunersaapput. Nunap ilua qeriuaannartoq aakkiartuleraangami kulstoffimik metaniusumik kuldioxidiusumillu aniatitsilersarpoq taamaalillunilu nunarsuup kissatsikkiartornera sukkatsisittarlugu. Nunap iluata qeriuaannartup aakkiartorneranik ungasianiit uuttuissutit – soorlu qaammataasat, dronet timmisartulluunniit – atorlugit uuttuilluartoqarsinnaanngilaq, nunamulli uuttorniakkamut pilluni nunalluunniit iluani uuttuisoqartussaalluni. Aappaattut, immap sikuata Ruslandip nunataata toqqavianiittup aakkiartornera Issittup Imarpissuanik allanngoriartortitseqataammat tamanna anorit nunarsuaq tamakkerlugu ingerlaarnerannut sunniuteqarsinnaavoq. Allanngoriartornernik taakkuninnga nakkutilliinermi taakkualu nunarsuarmut tamarmut sunniutissaannik naatsorsuinermi massakkorpiaq paasissutissarpassuit pissarsiarineqarsinnaanngillat. Naatsumik oqaatigalugu, Issittumi silap pissusia pillugu paasissutissat ataatsimoortut affarsui maanna amigaatigineqarput.

Ilisimatusarnikkut suleqatigiinnernik unitsitsineq paasissutissanik suliarinninnermut ingerlatitseqqiinermullu ilisimatusarnikkullu angusanik saqqummiussinermut sunniuteqarportaaq. Ilisimatusarnikkut suliniuteqarfissuit ingerlatseqatigiiffissuillu arlallit, ilaatigut INTERACT – Issittumi ilisimatusaatigalugu misissuiviit attaveqatigiittarfiat Horizon 2020-mit aningaasalersorneqartoq, paasissutissanik killeqarfiit akimorlugit suliffeqarfiillu akornanni ingerlateqqinneqartartunik pinngitsuuisinnaanngilluinnarput. Ilisimatusarnikkut suleqatigiiffiit taama ittut, suliffeqarfiit inuillu ataasiakkaat suleqatigiinnerat, sorsunnerup nillertup qaangiunneraniilli siuarsarneqartarsimapput. Taamaalilluni paasissutissanik ilisimatusarfigisanillu maanna avitseqatigiittoqartarunnaarneratigut ilisimasanik ataqatigiissaarinerit ukiuni qulikkuutaani ineriartortinneqarsimasut maangaannartinneqaratarsinnaapput. Ilisimatusarneq pillugu oqallinnerit aamma angusanik ingerlatitseqqiillunilu tamanut saqqummiussisarnerit Ruslandip Ukrainemut sorsunneranit annertuumik sunnigaapput. Ruslandip ilisimatusarnermut qaffasinnerusumillu ilinniagaqarnermut ministereqarfia ilisimatusartunik russinik nunanut tamalaanut ataatsimeersuariaqataaqqusaajunnaarsitseriarsimavoq nalunaaruteqarsimallunilu Web of Science-imi Scopusimilu saqqummersitseqataanikkut atorfimmi qaffatsitaasoqartarunnaassasoq. Nunat killiit ilaasa ilisimatusartut russit aviisini nunani tamalaani saqqummersartuni ilanngutasseeqataaqqusaajunnaarnissaat oqallisigaat. Illuatungeriit tamarmik attaveqatigiinnermik killiliipput, tamannalu Issittumi Issittorlu pillugu ilisimatusarnermut sunniuteqanngitsoorsinnaanngilaq. Tamatuma saniatigut tamanna ilisimatusartut russit ilisimatusarnikkut suleqateqarnerminnik suleqatigisartakkanulluunniit nunani killerniittunut namminneq inuttut attaveqarnerminnik unitsitsinnginnermikkut imminut navianartorsiortittarnerannut erseqqissaataavoq – pissutsillu tamakku silap pissusia pillugu ilisimatusartunit nunanit killerneersunit sapinngisamik annikinnerpaamik taakkununnga attaveqartuarniartunit isumakuluutigineqarput.

Tyskit russillu Siberiami nunap iluanik qeriuaannartumik nakkutilliinerannik unitsitsineq

Qeqertami Samoylovimi Lena Deltamiittumi (Siberia) ilisimatusaatigalugu misissuivimmi tyskit russillu ilisimatusarnikkut suleqatigiinnerat silap pissusia pillugu ilisimatusarnerup suleqatigiinnerillu unittooqqanerannut takussutissaasut ilagaat. Misissuivik tamaaniittoq Siberiami 1998-imiilli nunap iluata qeriuaannartup aakkiartorneranik paasinninnermut pingaaruteqarsimavoq nakkutilliillunilu suliniutinik arlalinnik sivisuumik ingerlatsiviusimalluni. 2022-mi februaarip 25-anni tyskit ilinniartitaanermut ilisimatusarnermullu ministereqarfiannit Ruslandimik ilisimatusarnikkut suleqateqarunnaarnissaq aalajangiunneqarmat ministereqarfik naapertorlugu paasissutissanik katersuineq ‘unittoorsimallunilu isornarpoq’. Matumani erseqqissarneqarpoq Ruslandip nunallu killiit politikkikkut attaveqatigiikkunnaarnerat Issittup qanoq sualutsigisumik aakkiartorneranik paasinninniarluni ilisimatusarnikkut suliniutinut annertuumik kingunerluutaasoq.

Immikkut iliuuseqarnerit aaqqiissutissallu

2022-mi februaarimiit Issittumi Siunnersuisoqatigiinnut atatillugu pisimasut ungalusami 2-mi takuneqarsinnaasutut annertuunik akunnattoorfeqartarsimaneranut takussutissaqarpoq: Ruslandimik ilisimatusarnikkut suleqateqarneq ingerlatiinnarneqassava nunap tamatuma Ukrainemi iliuuserisimasai eqqarsaatigalugit? Aamma pissutsit maanna atuuttut atuutsillugit nunat killiit suleqatigiillutik Ruslandimut kinguneqartitsinerannut akornutaanngitsunik ilisimatusarnermut atatillugu attaveqatigeeriaaseqarpa paasissutissanillu avitseqatigeeriaaseqarpa?

Akunnattoornermut matumunnga tunngatillugu ajornaatsumik aaqqiissutissaqanngilaq, aamma Ruslandi nunallu killiit akerleriissutaaruttussaarpasinngillat. Silap pissusianik ilisimatusartut ilisimatusarnikkut suleqatigiinnernik aallartitseqqinnissaq pillugu aalajangiisinnaatitaanngillat. Ruslandimulli pillaatitut iliuuseqarnermik atuutsitsiffiunngitsut arlallit isumassarsiorfiulluarsinnaapput tamannalu ilutigalugu aaqqiissutaasinnaasut suleqatigiikkunnaarnerup aallarteqqinnissaanut iluaqutaasinnaasut eqqumaffigineqarsinnaallutik. Nunat killiit Ruslandimut pillaatitut immikkoortitsigaluartut immikkoortitsineq tamanna maluginiarnartunut atatillugu atuutinngilaq:

■ Nakorsaatit pingaarutillit Ruslandimut suli tunisaasinnaapput, aamma EU Ruslandip nerisassanik nunalerinikkullu tunisassianik nunanut tamalaanut avammut tunisaqarneranut pillaatitut iliuuseqanngiinnarpoq nunat siuarsakkat inuussutissanik naammattunik pigisaqarnissaat qulakkeerumallugu.

■ Ukrainemi sorsunneq NASA-p, ESA-p taakkualu Ruslandimi illuatungerisaata, Roscosmosip, avataarsuani suleqatigiinnerannut sunniuteqarpoq, avataarsuanili suleqatigiinnerit, pingaartumik International Space Stationimi (ISS) pisut, suli ingerlanneqarput. NASA-p 2023-mi ‘russit avataarsualiarnerannik’ taasaminnik, avataarsualiartartut Roscosmosimeersut marluk ‘Europap taliusaanik robotiusumik’ suliaqarnerannik, toqqaannartumik aallakaatitsinerannit erserpoq avataarsuani Ruslandi suli suleqatigineqartartoq.

■ Silap pissusianik ilisimatusarnermut atatillugu eqqaassallugu naleqqulluinnarpoq silasiornermi silassamillu paasissutissat amerlanersaasa Ruslandip nunallu killiit akornanni suli aveqatigiissutigineqartarnerat. Ukrainemi eqqaanilu sila pillugu paasissutissat illuatungeriinnit tamanit atorneqartartut, silap pillugu paasissutissat nunarsuaq tamakkerlugu atorneqarnissaat pingaarnerpaatinneqarpasippoq. Nunarsuaq tamakkerlugu paasissutissanik aveqatigiittoqarunnaarnerup nunarsuarmi tamarmi innuttaasunut, nerisassanik nioqquteqarnermut, assartuinermut, atortulersuutinut upalungaarsimanermullu pilersaarutinut il.il. kingunerluutaasinnaasut eqqarsaatigalugit massakkorpiaq unittoorfiusumit silasiornikkut paasissutissanik aveqatigiittarnermik immikkut atuutsitsiinnarnissaq naleqquppasippoq.

Issittumi silap pissusianik ilisimatusartut sapinngisamik annikikkaluamik attaveqartuarnissamut aaqqiissutissarsereerput. Attaveqarnerit tassaasinnaapput inunnut ataasiakkaanut attaveqarnerit, suliffeqarfiit aqqutiginagit attaveqarnerit immaqalu sumiiffinni oqalliffinnilu ‘kalluunnaveersaarfiusuni’ naapeqatigiinnerit. Issittulli isorartussusia paasissutissallu amerlassusiat, sermip nunallu iluata qeriuaannartup aakkiartorneranik paasinninnissap pingaaruteqassusia tamaanilu ilisimatusarnerup imaannaanngereernera eqqarsaatigalugit aaqqiissutissat tamakku issittumi silap pissusiata allanngoriartornera tamatumalu nunarsuarmut tamarmut sunniutai pillugit ilisimasanik siunissami katersinissamik neriunartoqartitsingaanngillat.

Issittumi Siunnersuisoqatigiit Ukrainemi sorsuttoqalermalli akunnattoorfiusartoq

Tiguaasoqarneranit sapaatip-akunnera qaangiummat Issittumi Siunnersuisoqatigiit Issittumi naalagaaffinnit nunani killerniittunit iligisanilluunniit arfineq-marlunnit utaqqisinneqarput. Taamaalillutik Canada, Finlandi, Islandi, kunngeqarfik Danmarki, Norge, Sverige Amerikalu Issittumi Siunnersuisoqatigiit aqqutigalugit Ruslandi paasitippaat pisarnertut suleqatigiillutillu attaveqatigiissinnaajunnaarlutik. Taamatut peqatigiilluni nalunaaruteqarnikkut siunnersuisoqatigiinni immikkoortut tamarmik, suleqatigiissitat issittumilu atorfillit ataatsimeeqatigiittarnerat aamma Issittumi Siunnersuisoqatigiit issittumi naalagaaffiit allattaannik ukioq allortarlugu ataatsimeeqateqartarnerat pisortatigoortumik unitsinneqarput.

Nalunaarut 2022-mi juunimeersoq ilutigalugu suliarineqartartut ilaat ingerlanneqartaleqqipput. Issittumi naalagaaffiit arfineq-marluk isumaqatigiillutik aalajangerput suliniutit russinit toqqaannartumik peqataaffigineqanngitsut siulersorneqanngitsullu ikittuinnarnilluunniit peqataaffigineqartut qaqeqqinneqassasut. Politikkikkut suliaqarfiit pisortatigoortumik suli uninngatinneqarnerat eqqarsaatigalugu suleqatigiissitat suliarisartagaasa ilaannaannik ingerlatseqqilerneq Siunnersuisoqatigiinnik tassanilu suliassanik nalinginnaasumik ingerlatseriaaserineqartumit allaanerulluinnarpoq. Suliniutit ilaat aallarteqqinneqarsimagaluartut Ruslandimik ilisimatusartunillu russinik ilisimatusarnikkut suleqateqartannginneq issittumi issittorlu pillugu ilisimatusarnermi suliniutigineqartunut suli akornutaangaarpoq.

Ruslandimi innuttaasunik peqqissuutitsiniarnermit nunanilu siuarsakkani inuussutissat naammannissaannik qulakkeeriniarnermit, Europami nunat akornanni politikkikkut sukanganartorsiornernik avataarsuanut anngutsitsinaveersaarnermit silasiornermilu paasissutissanik aveqatigiittarnermik atuuttuartitsinermit erseqqippoq nunat akornanni politikkimut atatillugu avissaartuunnermik atuukkunnaarsitsisoqarsinnaasoq. Pillaatitut iliuuseqarnernik atuutsitsinnginnerit inatsisitigut tunngavissanik, eqqarsartaatsinik pingaarnersiukkanillu assigiinngitsunik aallaaveqaraluarlutik assigiissuteqarput. Innuttaasunut akornutinngorsinnaasut annertuallaaleraangata paasissutissallu tunngaviulluinnartut inuiaqatigiit ingerlalluarnissaannut pisariaqartut annaaneqariaannanngoraangata immikkut iliuuseqartoqarsinnaavoq. Nunarsuarmiut tamarmik Issittumi silap pissusiata allanngoriartorneranik uumassusillillu ataqatigiiaarnerata qajannarsiartorneranik paasinninnissaat pingaaruteqarluinnarmat naleqqulluassaaq isummissalluni silap pissusianik ilisimatusarneq, imaluunniit silap pissusia pillugu paasissutissanik aveqateqarnerinnarluunniit, taamatut immikkut iliuuseqarnissamut pissutissaalluartut.