Inuiaqatigiit kalaallit patajaassusiat… immap naqqatigut kabelit kipisuussappata
- Attaveqatigiinnermik politikkeqarnissaq tamatumunngalu ilanngullugit pilersuinermut isumannaallisaatigerusutat, sullissinermut pitsaassuseritikkusutaq teknikkikkullu atortorissaarutigerusutat Kalaallit Nunaanni politikkikkut oqallisigisassani tulleriiaarinermi pingaarnerutinneqartariaqarput.
- Interneteqartitsinermik isumannaallisaanermut atatillugu aalajangersimanerusunik amerlanerusunillu politikkikkut anguniagassiisoqassaaq.
- Interneteqartitsinermik isumannaallisaanermi akuttunngitsumik sungiusartoqartassallunilu aarlerinarsinnaasunik misissueqqissaartoqartassaaq.
2023-mi Kalaallit Nunaanni interneti ulluinnarni pinngitsoorneqarsinnaanngilaq, taamaattumillu interneti attaveerukkaangat kingunerlungaatsiartarpoq. Kalaallit Nunaanni nalunaarasuartaatitigut attaviit ajoquserneqariaannaasuupput – nunarsuarmilu tamarmi internetimmut allatigut attaveqalernissamut periarfissakippoq, attaveqaateqarfitsinnut allatigut innaallagialersuinissamut periarfissakippoq sumiiffiillu attaveqaateqarnissamik pisariaqartitsiffiulluinnartut ilarpassuini teknikerit taartissaasinnaaasullu ikittuinnaallutik. Taamaattumik ilaatigut EU-minngarnit, 250-it missaanniittunik immap naqqatigut kabelit aqqutigalugit attaveqartumit nunakkoortunillu kabelerpassuaqartuminngarnit Kalaallit Nunaata internetimut attaveerunissaa ilimanaateqarnerungaarpoq. Kalaallit Nunaata nalunaarasuartaatitigut kiffartuussivia marlunnik immap naqqatigoortunik kabeleqarpoq Canadamut Islandimullu attaveqartitsisunik ataatsimillu allamik Kalaallit Nunaat kimmut sineriaatigoortumik immap naqqatigut kabeleqarluni. Immap naqqatigut kabelit angusinnaanngisaanni interneteqartitsisoqarpoq radiut atassuteqaqatigiiaat qaqqat portunersaanni aallakaatitsissutaasut nunallu avannarpasinnersaani kangisinnersaanilu qaammataasat avataarsuaniittut aqqutigalugit. Qaammataasaq nutaaq, Greensat, 2023-mi aasaaneraniit annikikkaluamik Kalaallit Nunaannut attavissamaataasinnaassaaq immap naqqatigut kabelit kipisuussagaluarpata.
Nordstreamimi qaartitsinerit kingorna Ruslandillu Norgep sineriaani Danmarkillu imartaani immap naqqanik sumiiffilersuineranik qulaarisoqarnerata kingorna Kalaallit Nunaanni immap naqqatigut kabelinik sakkutooqarnikkut illersuisoqarnerunissaanik piumasaqaateqartoqarpoq. Tamatumatulli pingaaruteqartigaaq inuiaqatigiit attaveerunnernut akiuussinnaassuseqarnerulersinnissaat – piviusorsiussagaannimi kabelit kilometerinik tusindilinnik takissusillit akeqqersimaartunit ajoquserneqaqqunagit nakkutigineqarsinnaanngillat. Tamatuma saniatigut sila, anori, kilisaatit ajutoornerat ikuallannerillu ukiuni kingullerni arlaleriarlutik Kalaallit Nunaanni attaveqaatitigut attaveerussutaasarsimapput. Aammattaaq iluarsaassinerit sivisusinnaasarput, ilaatigut immap sikusarnera silarlulluunniit pissutigalugit.
Kalaallit Nunaanni interneteqartitsinermik isumannaallisaanermik pitsanngorsaariaatsit pingasut eqqartorneqarsinnaapput:
- Immap naqqatigut kabelinik akeqqersimaartut saassussinerinut, ajutoornernut pinngortitallu nukinginut isumannaajaaneq.
- Inuiaqatigiinnik attaveerunnernut akiuussinnaassuseqarnerulersitsineq, attaveerunnerit kingunerlunnginneruniassammata.
- Internetimut attavissamaataasinnaasunik amerlanernik pilersitsineq.
Allakkiami matumani Kalaallit Nunaata inuiaqatigiittut qanoq upalungaarsimaniarnerulersinnaaneranik aamma ajutoortoqarneratigut, teknikkikkut ajutoornikkut ajortumeeriniartoqarneratigulluunniit attaveeruttoqassagaluarpat kingunerluutaasussanik qanoq annikillisaasoqarsinnaaneranik innersuussutit pingasut saqqummiunneqarput. Tassa allakkiami matumani internetimut attaveerunnerup kingunipilui samminerussavavut, taakkuli amerlasuutigut internetikkut paasissutissanillu isumannaallisaanerup innarlerneqarnerata kingunipiluinut assingusassapput – taamaattumillu allakkiap matuma attuumassuteqarfii tamatigoornerupput.
Kalaallit Nunaanni nalunaarasuartaatitigut attaveqaatit neqeroorutigineqartut ilaatigut kisermaassilluni pigineqarput, Tusass – piginneqatigiiffiusoq pisortatigoortoq nalunaarasuartaatitigut attaveqaateqarfinnik taakkuninngalu ingerlatsinermik kisermaassisuulluni, nalunaarasuartaaseriviit allat attaveqaatit taakku atorlugit allatigut kiffartuussissutinik unammilliutaasunik neqerooruteqarsinnaasut. Taamaattumik nalunaarasuartaatitigut attaveqaatit ajoquserneqarlutik Kalaallit Nunaanni attaveeruttoqassappat Tusass pingaarnertut iliuuseqartussaavoq.
Innersuussut 1: Attaveqatigiinnermik politikkimik interneteqartitsinermillu isumannaallisaanermik oqallisiginninnerusoqassaaq
Interneteqartitsinermik isumannaallisaaneq upalungaarsimanerlu inuit amerlanersaannit oqallisigissallugu soqutiginaateqanngitsutut, teknikkimut tunngasutut imaannaanngitsutullu isigineqartarmata politikkikkut sammineqangaarneq ajorput. Neriunnarpoq upalungaarsimanermut tunngasut pisariaqartilissanngikkivut, taamaattumillu qinersisartunut qularnanngitsumik iluaqutaasussanut aningaasaliissuteqarnissaq orniginarnerusarpoq. Nalunaarasuartaateqarnermi pingaarnersiugassat massakkorpiaq Kalaallit Nunaanni politikkikkut oqallisigineqangaanngillat. Pingaaruteqarporli oqartussaaqataanerup aqqani pingaaruteqarluinnartut pillugit oqallitsitsinissaq, ilaatigut inuiaqatigiit qanoq patajaatsiginissaat sullissinerullu pitsaassusissaa pillugit.
Kalaallit Nunaanni interneteqartitsinermik isumannaallisaaneq pillugu oqallinnermi pingaarnersaapput immap naqqatigut kabelit, Greenland Connectimik taaguutillit, Kalaallit Nunaannik avammut attaveqartitsisuusut. Immap naqqatigut kabelit ukiut 25-t missaanni atasinnaassangatinneqarput. Taamaattumik kabelit Greenland Connect 2008-mi pilersinneqarmata atasinnaassusiat killeqarpoq. Taamanikkut kabelit DKK 800 millioninik akeqarput. Taamanimiilli immap naqqatigut kabelit nutaat akiat qaffangaatsiarsimavoq. Innuttaasunut 56.000-iusunut kabeli nutaaq atuisunut tamanut saniatigut ima aningaasartuutaatigissaaq immap naqqatigut kabelit amerlineqarnissaannik kissaateqalertoqarnissaa takorlooruminaalissalluni. Politikkikkulli aalajangiunneqarsinnaavoq assersuutigalugu danskit illersuisuinit immap naqqatigut kabelinut nutaanut aningaasaliissuteqartoqassasoq, soorluttaaq Tusass pisortatigoortumik piginneqataaffiusutut politikkikkut piginnaatinneqarsinnaasoq saniatigut attaveqaateqalersitsinissamik tulleriiaarinermi pingaarunerutitsinissamut.
Teknologiimik nutaamik atuinerup inuiaqatigiinnut sunniutaanik politikkikkut oqallisiginninnissaq pingaartinneqartariaqarpoq, teknologii ima aalajangiisuutigileriataartinnagu politikerit iliuuseqarfiginnissinnaajunnaarlutik. Assersuutigalugu teknologiimi nutaaliat, soorlu qaammataasat avataarsuani appasissukkut ingerlaartut, maanna attaveqaataasunut unammilliutaaleratarsinnaapput. Amerikamiut suliffeqarfiutaata Starlinksip qaammataasaataasa appasissumi ingerlaartut 2023-p Kalaallit Nunaanni attaveqaasersuinissaat naatsorsuutigineqarpoq. Taamaalilluni teknikkikkut ajornarunnaarpasippoq – inatsisinulli naapertuutinngitsumik – Kalaallit Nunaanni innuttaasut Tusassip akigititaanut unammilliisumik akiliillutik Starlinksimit toqqaannartumik qaammataasatigut internetimut attaveqalersinnaanissaat. Tamanna Kalaallit Nunaanni nalunaarasuartaatitigut attaveqaateqarnermut tunngatillugu atugassarititaasunut, aaqqissuussanut nalorninartunullu tunngaviusunut allannguutaasinnaavoq. Taamaattumik inuiaqatigiit patajaassusiat, sullissinerup pitsaassusissaa teknikkikkullu atortorissaarutaasinnaasut Kalaallit Nunaanni attaveqatigiinnermut politikkikkut oqallisaanissaat pingaaruteqarpoq.
Innersuussut 2: Sunniuteqarluarnerusumik politikkikkut piginnaatitsineq
Innuttaasunik suliffeqarfinnillu illersuinissaq Naalakkersuisut pingaarnertut akisussaaffigisaannut ilaavoq. Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit ingerlasinnaajumallutik sullissiviit digitaliusut pinngitsoorsinnaanngimmatigit oqartussaasuttaaq nalunaarasuartaatitigut attaveqaateqarfinnik attaveerutsitsinaveersaarnissamik akisussaaffeqarput, taamaalillutik inuiaqatigiinni attaveqaateqarnissamik pisariaqartitsilluinnarfiugaluartut ingerlasinnaanissaat qulakkiissagamikku, aamma sivisuumik attaveeruttoqassagaluarpalluunniit.
Taamaattumik pingaaruteqarpoq politikerit anguniakkanik, minnerpaaffissanut piumasaqaatinik patajaassusissaasumillu aalajangiinerusalernissaat, politikkikkut piginnaatitsinikkut – kalaallillu piumasaat tunngavigalugit – inuiaqatigiit patajaannissaannik qulakkeerisoqarniassammat. Oqallinnermi matumani upalungaarsaanermut aaqqiissutissat suleriaatsillu nunani allani atorneqartut isumassarsiorfiusinnaassapput. EU-mi inatsisinik ataqatigiiaarpassuusunik ineriartortitsisoqarpoq, nunanut ataasiakkaanut suliarissallugit imaannaanngitsunik, ass. NIS2-mut atatillugu. Finlandi Sverigelu innuttaasunik ajornartoornernut akiuussinnaassuseqarnerulersitsiniaallutillu nammineertuussuseqartitsiniaapput pissutsini ajornartoorfiusuni isumalluutigineqartut artukkerneqarpallaannginniassammata. Oqartussaasut akornanni akisussaaffinnik agguataarinermi isumaqatigiinngissuteqartoqaleqqunagu Finlandimi upalungaarsaanermi akisussaaffeqarfiit naalakkersuisut sillimaniarnermut ataatsimiititaliaanut qitiusumut katersorneqarput tassanilu oqartussaasoqarfiit taakkuninnga suliaqartut ataqatigiissaarneqartarlutik.
Suliniutit nalunaarasuartaatitigut upalungaarsimanissamik qitiutitsiffiusut arlallit aallartinneqareerput. Marsimi piginneqatigiiffinnut Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartunut politikki nutaaq saqqummersinneqarpoq, politikkimilu tamatumani Naalakkersuisut suliffeqarfiit pisussaaffilerpaat internetikkut isumannaallisaaneruniarluni iliuusissanik pilersaarusiornissamik. Tusaamanarportaaq nalunaarasuartaateqarnermut inatsimmut nutaanik ilassuteqartoqassasoq upalungaarsimanissaq nalunaarasuartaatitigut attaveqaatinik inuiaqatigiinnut pisariaqarluinnartunik qulakkeerinissaq pingaarnerutinneqarlutik. Naalakkersuisut nalunaarasuartaatitigut upalungaarsimanermik isumaginnittoqarfiit suliaqarfiillu assigiinngitsut suliassaannut akisussaaffiinullu tunngatillugu erseqqissaallutik piumasaqaasiorlutillu malittarinninnissaat pingaaruteqarpoq.
Assersuutigalugu inuiaqatigiinnut pingaarutilinnik nalunaarasuartaatitigut attaveqatigiittoqarsinnaanissaanut qulakkeerutissamik pilersaarusiortarnissaq pillugu nalunaarasuartaateqartitsivinnut malittarisassiornissamut Naalakkersuisut inatsisitigut tunngavissaqarput. Naalakkersuisulli tunngavissamik tamatuminnga atorluaasimanngillat, ajornartoortoqariataassagaluarpallu, soorlu immap naqqatigut kabelit kittorassagaluarpata, sumi internetimut attaveqartitsisoqarnissaanut tunngatillugu ingammik Tusassimut oqartussaasunullu suut piginnaatitsissutaanersut akisussaaffigitinneqarnersullu erseqqinngilaq.
Tamatumunnga atatillugu Naalakkersuisut nalunaarasuartaatitigut attaveqarnikkut inuiaqatigiinnut pisariaqartunik upalungaarsaasimanissaat pingaaruteqarpoq. Ullumikkut Digitalimik Sullissinermut Aqutsisoqarfimmi Nalunaarasuartaateqarnermullu Aqutsisoqarfimmi sulisunut amerlanngitsunut internetikkut paasissutissanillu isumannaallisaanermik suliaqartunut suliaqarfimmi annertusiartuinnartumi pingaaruteqarnerujartuinnartumilu suliassarpassuarnik kivitsinissaq imaannaanngissinnaavoq.
Innersuussut 3: Akuttunngitsumik sungiusartarnerit aarlerinarsinnaasunillu misissueqqissaartarnerit
Suliassaq aalajangersimasoq nalunaarasuartaatitigut attaveqatigiinnerup patajaatsuunissaanik qulakkeeriniarluni tulleriiaarinermi pingaarnerusunngortinneqartariaqartoq tassaavoq sungiusartarneq akuttunngitsumillu aarlerinarsinnaasunik misissueqqissaartarneq. Massakkorpiaq Kalaallit Nunaanni nalunaarasuartaatitigut attaveqatigiinnermi taakku ingerlanneqarneq ajorput.
Naalakkersuisut digitalinngorsaanermut periusissiassaanni 2023-2026-moortumi periusissiat siuliininngarnit upalungaarsimanissaq aamma internetikkut paasissutissanillu isumannaallisaanissaq pingaartinneqarnerupput. Upalungaarsimanissamut pilersaarusiornermi, sungiusarnerni, attaveqatigiinnernik inuiaqatigiinnut pingaarutilinnik nalunaarsuinermi, pisortaqarfinnut teknikkikkut isumannaallisaanissamik suliniutit pillugit kaajallaasitassiornermi namminersorlunilu ingerlatsivinnut malittarisassiornermi siunnersuisarsinnaanissamik anguniagaqarneq periusissiassami tamatumani siullermeerluni eqqaaneqarpoq. Tamanna pingaaruteqaqaaq.
Upalungaarsimanissamut pitsaanerpaamik pilersaarusiortoqarnissaanik qulakkeerissagaanni aarlerinarsinnaasunik misissueqqissaartarnissaq pingaaruteqarpoq. Sungiusartarnikkut – pisunilu pisuusaarnerunngitsuni – aporfiusartunik mianersorfissanillu ilisimasaqarfigeriinngisanik allaffissornerinnakkut qulaaruminaalluinnarsinnaasunik qulaarisoqartarsinnaavoq. Akuttunngitsumik sungiusartarnissaq pingaaruteqarpoq teknikkikkut atortorisat sulisullu allanngorartarmata. Pingaaruteqarportaaq suliniuteqartartut pingaarutillit tamaasa, ilaatigut attaveqaatinik neqerooruteqartartut, sungiusarnernut peqataatittarnissaat.
-
Maanna attaveqaataasartut ilaatigut akeqqersimaartut saassussinerinut illersornerisigut allatigullu attaveqaataasinnaasunik soorlu immap naqqatigut kabelinik amerlanernik pilersitsinikkut attaveeruttoqaratarsinnaaneranik annikillisaasoqarsinnaagaluartoq inuiaqatigiit internetimut attaveeruttoqarnissaanut patajaallisarneqarnissaanik qulakkeerisoqartariaqarpoq. Internetimut attaveeruteriataannaajuassaagut, tamatumalu kinguneri annikinnavianngillat. Taamaattumik upalungaarsimanissamut inuiaqatigiillu patajaassusiannut atatillugu Kalaallit Nunaata anguniagaanik pingaarnersiugaanillu oqallisiginninnissaq aalajangiinissarlu pingaaruteqarpoq.
Kalaallisuunngortitsisoq: Tukummeq Maliina Møller-Steffens
