Aningaasaliisartunik avataannersunik pilerisaarineq

Nunat allat nukissiornermi aatsitassarsiornermilu suliniutinut toqqaannartumik aningaasaliisarnerat (Foreign direct investment, FDI) nunat pissamaateqarfissuit pissamaataasut atorlugit aningaasatigut ineriartortitserusuttut ilarpassuinut aalajangiisuulluinnartarpoq. Aningaasaliisartulli isiginnittaasiannit isigalugu suliniutit naalagaaffimmit akuliuffigineqariaannaasarput. Nunarsuaq tamakkerlugu nunanit allanit toqqaannartumik aningaasaliiffigineqarniunnersuaqarmat nunat aningaasaliiffigitikkusuttut aningaasaliisartunut nunanit allaneersunut sapinngisartik tamaat qulakkeeriniartarput akerleriissutaasut naapertuilluartumik aaqqiivigineqarumaartut. Kuannersuarni aatsitassarsiornermik ingerlatsineq pillugu massakkut akerleriissummi Kalaallit Nunaannut inatsisitigut politikkikkullu unammillernartut erseqqipput, Kalaallit Nunaat aningaasatigut naalakkersuinikkullu namminiilivinnissamik noqqaassuteqartillugu. 

Aatsitassarsiortitsisoqassava: Kuannersuarni urani ujaqqallu qaqutigoortut

Australiamiut suliffeqarfiutaat 2007-imi kujataani Narsap timaatungaani Kuannersuarni misissueqqissaarnissamut akuersissummik pimmat tamaani nunap sannaa mineraleqassusialu misissuiffigilluarneqareerlutillu nalunaarsorneqarluareerput. Ujaqqat qaqutigoortut (Rare Earth Elements, REE) misissueqqissaarnermi ukkatarineqarput. Ukiuni qulikkuutaani ujarassiornerni qaqutigoortunik ujaraqassuseq tamanut tusagassiarineqartarpoq, taakku 1950-ikkunni nanineqaqqaarmatali 1970-ikkunnilu misissuivigineqarnerummata. Aallaqqaammut Danmarkimi oqartussaasut uranimik nassaarfiusinnaasoq tamanna atorlugu innuttaasut iluaqutissaannik atomimik nukissiornissamik pilersaarusiussamaaleraluarput. 1985-imili Københavnimi aalajangiunneqarpoq naalagaaffiup iluani atomimik nukissiornissaq anguniarneqassanngitsoq, taamaattumillu Kalaallit Nunaanni uranimik misissuineq unitsikkallarneqarpoq. 

2010 tikillugu nunap iluaniittut kalaallit danskillu peqatigiillutik inatsisitigut oqartussaaffigaat uranimillu attuinngilluinnarnissaq sulisaatsimut tunngavinngorsimalluni. Pinngortitami pisuussutinut tamakkiisumik oqartussaalernerup kingorna 2013-imi Inatsisartuni amerlanerussuteqartut aalajangiipput uranimik attuinngilluinnarnissaq atuukkunnaarsinneqassasoq. Periaatsimut nutaamut tamatumunnga aallaaviuvoq aatsitassarsiornerup qaffariarujussuarnerata Kalaallit Nunaata namminiilivinnissaanut iluaqutaangaatsiarsinnaanera. 

2021-mili Inatsisartunut qineqqusaartoqarnerani sammineqangaatsiartunut ilaavoq Kuannersuarni aatsitassarsiorneq, urani piiarneqartussanut ilaasussatut eqqartorneqartussaalluni. Qinersisoqarnerata kingorna Inatsisartunut ilaasortanngortut amerlanerussuteqartut Inatsisartut inatsisaat nr. 20, 1. Decembari 2021-meersoq, akuersissutigaat, urani tonsimut 100 grammimit annerugaangat – tassa Kuannersuarni agguaqatigiissillugu uraneqassutsimit annikinnerujussuarmik – uranimik misissueqqaarneq, ujaasineq piiaanerlu inerteqqutigineqalerlutik.

Kuannersuit pillugit akerleriissut

Inatsit tamanna malillugu Naalakkersuisut Kuannersuarni misissueqqaarnermiit ujaasinermut ikaarsaarnissamik qinnuteqaat itigartippaat. Greenland Minerals A/S-ili (GMAS), Australiamiut suliffeqarfiutaannit pigineqartoq, 2007-imi misissueqqissaarnissamut akuerisaagamik ujaasinissamut akuersissummik pinissamut piginnaatitaanerarpoq, ingerlatsinertik piumasaqaatinik tamanik eqqortitsimmat. Taamaattumik maanna GMAS nunani tamalaani eqqartuussivimmut isumaqatigiissitsiniartartunut piumasaqarpoq ingerlatamik suliariinnarnissaanut akuerisaanissartik, akuerisaanngikkunillu aningaasartuutiminnik iluanaarutissaraluaminnillu – Kalaallit Nunaata ukiunut qulinut missingersuutigisimasaasa naligeratarsinnaasaannik – tamakkiisumik taarsiiffigineqarnissartik aalajangersarneqassasoq. Suliffeqarfinnik aningaasalersuisartut tuluit Amerikamiullu GMAS-ip Kalaallit Nunaannik eqqartuussisutigut suliassanngortitsineranut aningaasaliisuuvoq, taakkua aningaasartuutaannik eqqartuussissuserisunullu akiligassaannik akiliillutik, kingorna suliassiisup siunissami aningaasatigut taartisiassaanik ingerlatsinermilluunniit iluanaarutissaanik agguagarsissutigissamaarlugu.

GMAS-ip akerleriissummi Kunngeqarfik Danmarki Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisunut ilanngullugu eqqartuutitinniarpaat, misissueqqaarnissamut siullermik akuersissuteqartoqarmat pinngortitami pisuussutinik piiaaneq suli kalaallinit danskinillu inatsisitigut oqartussaaffigineqarmat. Kalaallit Nunaata Danmarkillu GMAS-ip oqaaserisai – aamma aningaasatigut piumasaqarnerat Danmarkimillu akuliussinerat – akerlerilluinnarpaat. Pingaarnerpaamilli Kalaallit Nunaannit kissaatigineqarpoq akerleriissut Kalaallit Nunaata eqqartuussiviani aalajangiiffigineqassasoq. Aatsitassarsiornissamik akuersissutinut atatillugu Kalaallit Nunaanni maleruagassatut piumasaqaatit naapertorlugit nunani tamalaani isumaqatigiissitsiniartoqarsinnaavoq. Eqqartuussissuserisulli Danmarkimik Kalaallillu Nunaannik sinniisut tamanna aalajangikkanut suliassami matumani akerleriissutaasunut atuutinnginnerarpaat, taakku inatsisit tunngavigalugit naalagaaffimmit aalajangigaammata, maleruagassatullu piumasaqaatit naapertorlugit aalajangigassat tamakku pillugit akerleriissutit Kalaallit Nunaanni eqqartuussivinnut ingerlateqqinneqartarmata.

Ajornartoorfiit tatigeqatigiinnerlu – maanna namminiilivinnermilu

Kalaallit Nunaat, immikkut ittumik oqartussaaqatigiinnertulli allatulli, nunanit allanit aningaasaliisartunut inatsisitigut tunngavissanik imaannaanngitsunik neqerooruteqartarpoq. Kalaallit Nunaat Kalaallit Nunaata iluani suliassanut atatillugu annertuumik nammineerluni oqartussaassuseqarpoq allaallu nunanut allanut attaveqarnernut annertuumik sunniuteqartarluni. Suliaqarfiilli ilaannut tunngatillugu danskit inatsisaat suli atuupput, ilaallu allaat pissutsinut naleqqukkunnaareeraluarlutik atuuttarlutik. 

Inatsisinut tunngaviusunut atatillugu maanna ajornartoorfiusut ilaannik paasiuminarsaajumalluni Kalaallit Nunaat nunani tamalaani isumaqatigiissitsiniarnermut nammineq inatsisiliornissamut periarfissanik misissuisinnaavoq. Aammattaaq inatsimmik immikkut ittumik atortussanngortitsinikkut Kalaallit Nunaata avatangiisinut inuiaqatigiinnullu politikkinut atatillugu soqutigisaanik siuarsaasoqarsinnaavoq. Nunat allat pinngortitami pisuussutinik akerleriissuteqarfiginerannut atatillugu oqartussaaqatigiinnermi ajornartoorfiusut Kalaallit Nunaanni inatsisitigut qanoq iliuuseqarfigineqarsinnaanerannut Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermut inatsimmi 2023-mi nutartikkami takussutissaqarpoq. Tassani Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivik suliassanngortitanut aatsitassarsiornermut tunngassuteqartunut oqartussaasutut qullersanngortinneqarsimavoq taamaalillunilu Danmarkimi eqqartuussiviit qullersaannut eqqartuussisutigut suliassanngortitsisinnaatitaanissaq qulakkeerneqarluni. 

Nutartikkamit tamatumannga erserpoq Kalaallit Nunaata nassuerutigigaa akerleriissutini niuernikkut ingerlatsinernut imaannaanngitsunut eqqartuussisutigullu suliassiisunut nunanit tamalaaneersunut tunngassuteqartut pillugit inatsisitigut immikkut ilisimasaqartoqarnissaa pisariaqartinneqartoq. Aammali nutartigaq Kalaallit Nunaanni, namminiilivittoqalissappat namminiilivinnerup atuutilernerata kingorna, eqqartuussiveqarfinnik qanoq pitsaanerpaamik aaqqissuussisoqarsinnaaneranik isumaliutiginninnissamut kajumissaarutaavoq. Aningaasaliisartut nunanit allaneersut eqqartuussiveqarfik anginngitsoq qajannarsoralugu illuinnarsiorfiusoralugulu nalornissuteqarsinnaapput. Aningaasaliisartut nalorniunnaarsikkumallugit Danmarkimi eqqartuussiviit qullersaat Kalaallit Nunaata kingullertut ingerlatitseqqiivigisartagassaattut atatiinnartariaqarsinnaavoq, soorlu Caribiami naalagaaffiit ilaasa namminiilivereeraluarlutik aalajangiussimagaat Judicial Committee of the British Privy Council Londonimiittoq eqqartuussisutigut inaarutaasumik suliassanngortitsivigisassallugu. Immikkut eqqartuussiveqarfeqarnissaq Kalaallit Nunaannit aalajangiusimaneqarpat namminiilivinnerup kinguneratut aningaasaliisartut nunanit allaneersut pilerisaarumallugit akerleriissutit eqqartuussiviit avataanni aalajangiiffigineqartarnissaat akuerineqartariaqarsinnaavoq.