Naalagaaffeqatigiinneq imminut qaangereersimavoq

Mikaela Engell 2022-mi upernaap tu­ngaanut Nuummi Naalagaaffiup sin­nii­suatut sulivoq, Danmarkip Kalaallit Nunaanni atorfilittaatut qaffasinnerpaamik inissisimasutut.

Nuummut 1984-imi nuuppoq, Niuernermik Ilinniarfimmi nutserisullu ilinniartitaaneranni ilinniartitsisunngorluni. Oqaatsit ilikkarpai, katilluni meerartaarlunilu. Namminersornerullutik Oqartussani ukiuni aqqaneq-marlunni sulivoq, kingullermi 2001-imit 2005-imut nunanut allanut tunnga­suni pisortatut. Tamatuma tulliatut ukiu­ni tallimani Københavnimi nunanut allanut ministereqarfimmi Kalaallit Nunaannut tunngasuni siunnersortitut, kiisalu ukiu­ni aqqanilinni Naalagaaffiup sinniisuatut, statsministereqarfiup Kalaallit Nunaanni sulisuatut.

Kunngikkormiut Kalaallit Nunaanni tikeraaraangata ingiaqatigisarpai, ministeriunerit takkukkaangata siunnersortaaffigisarlugit, pingaaruteqartullu tamaasa pillugit Danmarkimi naalagaaffimmut nalunaarusiarisarlugit. Arlaqanngitsuinnaat naalagaaffeqatigiinnermi suleriaatsimik pisariusumik ilisimasaqarput.

Mikaela Engell ullumikkut soraarneruvoq killeqannginnerusumillu oqaaseqarsinnaalersimalluni. Københavnimi ullumikkut naju­gaqarfigisaani naapeqatigiippugut. Naa­lagaaffeqatigiinneq pillugu nammineq isummani siullerpaamik tamaginnut avitseqatigiissutigai:

– Naalagaaffeqatigiinneq kabelitut ippoq, fiberit tulleriiaallutik kittoraatiterfigisimasaat, taamalu qalipaa kisimi sinnerussimalluni. Naalagaaffeqatigiinneq imminut qaangereersimavoq, tamannalu arlaannaannulluunniit naleqquttuunngitsoq isumaqarpunga, oqarpoq.

– Suliami aarlerinaatilimmi uninngatinneqarsimavugut, Kalaallit Nunaannit ajornartorsiutit tulleriiaaginnaat tikkuartorneqarfigisaanni, tamakkualu tamarmik Danmarkimut ukiuni 300-ni attaveqarnerup inernerai. Danmarkillu tungaanit qulaajaasoqarnissaa siunnersuutigaarput. Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni nalunaarusiarpassuarnik ikaartarfiliorsinnaanngungajalerpugut, oqarpoq.

Suliat nuanniit ilisimaarineqarluarput: Spiralilersuisimaneq, Kalaallit Nunaanni arnat meerartarsinnaasut affaasa spiralilerneqarfigisimasaat, arlalissuit akuersitinneqaqqaarnatik; meeqqat misileraataasimasut, inatsisitigut ataataqanngitsut, Thulitoqqamit pinngitsaaliissummik nutsertitsineq, Qullissat matuneqarnerat, Danmarkimut meeravissianngortitsisarnerit allarpassuillu.

– Piffissat tamaat qisuariarfiuvoq. Attaveqatigiinneq ingerlanerluttoq ilaartorneqarpoq, tamannalu uggornarpoq, Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni attaveqatigiinneq pioreermat, eqqumiiginaraluartumik. Ilusilersugaanera ajoquteqarpoq. Naalagaaffeqatigiinneq nunasiaataasimanerup ungasissuunngitsup toqqaannartumik sivitsuineraa, ilusilersuinerlu taanna annernartoqarpoq, oqarpoq.

Aalisakkat mikiarsimasut

Atorfilittaq nuimasoq soraarninngorneq alla, aallartitaq Michael Zilmer-Johns, sapaatip-akunnerani kingullermi maani Sermitsiami oqaluttuarpoq, Nuummi Torshavnimilu Danmarkimut tatiginninnginnerujussuaq ukiuni qulikkuutaani pingasuni Danmarkimi nunanut allanut kiffartuussinermi qaffasinnerpaamiit misigisarsimagini.

Taassuma inassutigaa, Danmark isumalioqatigiissitamik naalagaaffeqatigiinnermut taarsiullugu periarfissanik allanik nassaarniartussamik pilersitsissasoq, siunissaq pillugu Kalaallit Nunaannut Savalimmiunullu isumaqatigiinniarnerni ilanngunneqarsinnaasunik. Kalaallit Nunaanni tunngaviusumik inatsisissaq pillugu isumalioqatigiissitamut Savalimmiunilu assingusumik suliamut, tunngaviusumik inatsisissap aamma piareerneqangajaffigisimasaanut, assingusumik.

– Isumaqarpunga uagut Danmarkimiittugut eqqarsaatigisariaqaripput, qanoq ililluta ataatsimooqatigiiffimmik allaanerusumik suliaqarsinnaanerluta, naalagaaffittut namminersortutut pingasuulluta aallartiffigisatsinnik, imminnut pituttoqqittunut, kisianni nammineq kajumissuseq toqqaanerlu tunngavigalugit, imaanngitsorlu tamanna oqaluttuarisaanikkut kingornussarigatsigu, Zilmer-Johns oqarpoq.

– Ajornartorsiuteqarpugut, naalagaaffeqatigiinneq ilisimaarisarput, kalaallit Savalimmiormiullu pissusissamisoorluinnartumik namminiilivinnissamik aamma nunat ta­malaat akornanni nammineerfiunerusumik atuuffeqalernissamik kissaataannik imaqarsinnaanngimmat. Ilusilersugaasimaneq siamasissumik naammagineqanngilaq, taa­maattumik periarfissap allap qanoq isikkoqarsinnaanera pillugu uagut Danmarkimi nammineerluta oqallinnermik ingerlataqannginnerput kukkuneruvoq, oqarpoq.

Mikaela Engell isumaqataavoq. – Naalagaaffeqatigiinneq suniarneripput eqeersimaartumik isummerfigissallugu amigaatigaarput. Danmark Kalaallit Nunaannut ukiut tamaasa 4 milliarder koruuninik alla­nillu qassiugaluanersoq akiliuteqartarpoq, kisianni kalaallit aperigaangata, sooq taamaaliornersugut, Danmark oqaannartarpoq tamanna eqqarsaatigissanngilarsi. Taamaattumik arlaannik pissutaasoqarneranik ka­laal­lit eqqarsartarnerat erseqqippoq: naak aalisagaq mikiarnikoq taanna?, oqarpoq.

Danmark Kalaallit Nunaallu Namminersorneq pillugu 2008-mi isumaqatigiinniarmata periarfissaq maanngaannartinneqartoq isumaqarpoq. Kalaallit Nunaanni Nam­mi­nersorneq pillugu Isumalioqatigiissitap isumaqatigiinniarnermut tunngavissat pilersissimavai ilaatigut free association pillugu siunnersuummik; Kalaallit Nunaannik namminersortumik takorluugaq, Ka­laallit Nunaanni tunngaviusumik inatsit aallaavigalugu kalaallinit politikerinit siuler­sorneqartoq, Danmarkimilu inatsisinit tun­ngaviusunit killilersorneqanngitsoq, Danmarkimillu nutaamik ilusilimmik peqateqarnermiittoq.

Taamali ingerlasoqanngilaq. Namminersorneq sanarfineqarpoq naalagaaffeqatigiinnerup inatsisillu tunngaviusut sinaakkutaasa iluanni; Danmarkip Kalaallit Nunaatalu namminiilivissimasup akornanni ataatsimooqatigiiffimmik nutaamik siunnerfeqanngitsumik.

– Inatsisit tunngaviusut sinaakkutaat avaq­qullugit eqqarsarnissaq sapiissuseqarfigineqarsimagaluarpat ilimagaara, attaveqatigiinneq sanngiillisinneqarsimanermut taarsiullugu nukittorsarneqarsimassagaluartoq, Mikaela Engell oqarpoq.

Ullumikkut naluneqanngitsutut siunissami piffissap ingerlanerani naalagaaffinngornissamik takorluugaq Kalaallit Nunaanni amerlanerussuteqartunit isumaqatigineqarpoq. Naalakkersuisoqatigiit allanngorartut Savalimmiuni naalakkersuisut assigalugit nunanut allanut sillimaniarnermullu politikkimik namminerisamik ingerlatsisinnaanissaq pillugu Danmarkimut piumasaqaatinik toqqaannartunik pilersitsisarput, tamatumanili Danmarkip akerliuneranik aporfissaqartarlutik. Danmarkimi inatsisinik tunngaviusunik nassuiaaneq naapertorlugu sillimaniarnermut politikki Danmarkimit isumagineqartussaavoq, tamatumanilu nammineq aalajangiisinnaanermik Nuummut Torshavnimullu nuussinissap killissaa tikinneqarsimasoq, oqaatigineqarpoq.

– Danmark Kalaallit Nunaata nunarsuarmi attaveqarfiisa assigiinngisitaartinneqalernissaannut eqeersimaarluni tunniussa­qa­qataasimavoq, Kalaallit Nunaanni niuer­nik­kut nittarsaassinerit allarpassuillu ikorfartorsimallugit, kisianni siunissami susoqassanersoq eqqartorneqaleraangat, allaaneq ajorpoq sumiiffimmut tummassallugu in­ngilinit ernummatigineqartumut killittartugut: Kimilluunniit oqallinnerup ammarnissaa kajungerineqartanngilaq, sumut killissanersoq ernummatigisaratsigu. Peri­arfissaqanngilaq tamatuma eqqissisimasumik tunngavilersorluakkamillu oqaloqatigiissuteqarfiusinnaasumik, Mikaela Engell oqarpoq.

Ulluinnarni tatineqarneq

Kalaallit Nunaannut namminersortumut tunngaviusumik inatsisissamut missingiut ullut arlaqanngitsut qaangiuppata tunngaviusumik inatsisissaq pillugu isumalioqatigiissitamit saqqummiunneqassasoq ili­ma­gineqarpoq, kisianni Mikaela Engell Danmarkimi eqqarsarnerunissamut nutaamut periarfissanik takusassaqannginnerarpoq:

– Ulluinnarni tatineqarneq annertoorujussuuvoq. Suut tamarmik ingerlarsortumik ingerlanneqarput Kalaallit Nunaannilu tamakkua pillugit oqallinnerit tamakkua tamarmik tamatigut Danmarkimut saassussinertut paasineqartarput, oqarpoq.

Taamaattorli naliliivoq, Danmarkimi politikererpassuit tatisinermik Danmarkimillu isornartorsiuinermik ima annertutigisumik misigisaqarsimasut, naalagaaffeqatigiinnermut taarsiullugu periarfissat allat oqallisiginissaannut piareersimallutik.

– Aap, tassunga tapersersuisoqarsinnaanissaa ilimagaara. Tassami naalagaaffeqatigiinnermut nammineq kajumissutsimik ataatsimooqatigiiffiunissaa tunngaviujuaannarsimavoq. Ilusilersuisimaneq atuuttoq ingerlateqqissinnaavarput, kisianni atorsinnaanngilaq. Ajornartorsiutit assinginik saqqummiussiuartassaaq, oqarpoq.

Denne artikel blev bragt i Sermitsiaq den 5. april 2023