Danmarkip aallartitaa naalagaaffeqatigiit atorunnaarsinneqarnissaannik siunnersuuteqarpoq
Aallartitaq Michale Zilmer-Johns Danmarkimi nunanut allanut kiffartuussinermi ukiuni 44-ni suliaqareersimalluni ukioq manna februaarip 1-ani soraarninngorpoq. Taamaattumik siornatigut oqaatigisimanngisaminik maanna oqaaseqarsinnaanngorsimavoq.
Michael Zilmer-Johns nunanut allanut ministereqarfiup aqutsisuiniissimavoq ukiorpanni Statsministereqarfiullu nunanut allanut politikkimut illersornissamullu allaffiani pisortaasimalluni. EU-p nunanut allanut kiffartuussiviani sulisimavoq NATO-ambassadøritullu ukiuni sisamani sulisimalluni. Piffissap ingerlanerani komitenut marlunnut, Kalaallit Nunaata, Danmarkip aamma USA-p Amerikamiut Kalaallit Nunaanni suliaqarnerat pillugu isumaqatigiinniarfigisaanni, siulittaasuusimavoq. CIA-p Kalaallit Nunaat aqqusaarlugu isertortumik timmisartuussisarsimaneri oqallisigineqarmata Kuupik Kleist kiinarsillugu issiaqatigisimavaa, Donald Trumpillu 2019-imi naalagaaffiup qullersaatut tikeraarnissaanut, Trumpip Kalaallit Nunaat pisiariumallermagu qassiiliorneq pissutigalugu taamaatiinnarneqartumut, piareersaaqataasimalluni. Kalaallit Nunaannik suleqateqarneq ZilmerJohnsip arlalippassuariarluni suliassaaniittarsimavoq, ullumikkullu killeqanngitsumik oqaaseqarsinnaanngorsimalluni.
Taanna isumaqarpoq, Kalaallit Nunaannik Savalimmiunillu naalagaaffeqateqarneq ilusilersukkamik nutaamik atasinnaassuseqarnerusumillu taarserneqartariaqartoq:
– Isumaqarpunga uagut Danmarkimiittugut eqqarsaatigisariaqaripput, qanoq ililluta ataatsimooqatigiiffimmik allaanerusumik suliaqarsinnaanerluta, naalagaaffittut namminersortutut pingasuulluta aallartiffigisatsinnik, imminnut pituttoqqittunut, kisianni nammineq kajumissuseq toqqaanerlu tunngavigalugit, imaanngitsorlu tamanna oqaluttuarisaanikkut kingornussarigatsigu.
– Ajornartorsiuteqarpugut, naalagaaffeqatigiinneq ilisimaarisarput, kalaallit Savalimmiormiullu pissusissamisoorluinnartumik namminiilivinnissamik aamma nunat tamalaat akornanni nammineerfiunerusumik atuuffeqalernissamik kissaataannik imaqarsinnaanngimmat, oqarpoq.
– Naalagaaffiup immikkoortuini allani marlunni siunissaq aamma naalagaaffeqatigiinnerup taartissaanut ilusilersukkat allaanerusut pillugit sukumiisumik oqallittoqarpoq. Ilusilersugaasimaneq siamasissumik naammagineqanngilaq, taamaattumik periarfissap allap qanoq isikkoqarsinnaanera pillugu uagut Danmarkimi nammineerluta oqallinnermik ingerlataqannginnerput kukkuneruvoq. Aamma immikkoortortaqarpoq Danmarkimut ajornartorsiutaasunik. Assersuutigalugu oqaluuserineqarsinnaavoq Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu qinersisartut Tussiarfissuup atorunnaarsinneqarnissaanik aalajangeeqataanissaat pissusissamisoornersoq. Isumaqarpunga Savalimmiormiut, kalaallit uagullu nammineq eqqarsaqataanissamik tunisariaqarivut naalagaaffeqatigiinneq arlaannaannilluunniit naammagisimaarneqanngitsoq ilaartortuaannarnagu, oqarpoq.
Michael Zilmer-Johnsip siunnersuutigaa Danmarkimi isumalioqatigiissitaliortoqassasoq, ataatsimooqatigiiffimmut ilusilernerit nutaat oqaluuserineqarfigisinnaaffiannik. Kalaallit Nunaanni inatsisit tunngaviusussat pillugit isumalioqatigiissitaq, Kalaallit Nunaannut namminersortumut inatsimmut tunngaviusussamut missingiummik ukioq manna apriilip aallaqqaataani saqqummiussisussaq, Savalimmiunilu suliamut tunngaviusumik inatsisissap aamma piareerneqareersimaffigisaa, eqqarsaatigalugu Danmarkimi nammineerluni pilersitaq.
– Suliluunniit ilisimalerianngikkipput allannguineq peratarsinnaavoq. Aqaguunavianngilaq, kisianni ilimagisatsinnit sukkanerusinnaavoq, Immaqa Kalaallit Nunaanni, kisianni aamma Savalimmiuniusinnaavoq, namminiilivinnissamut tamakkiisumut periarfissaq, nunanut taakkununnga marlunnut periarfissiissutigineqarsimasoq, atorluarniarneqarsinnaavoq, oqarpoq.
– Tamakkiisumik namminiilivinnissaq siunniunneqarsimanera Danmarkip tungaanit paasinarpoq, pissusissamisoorluni akuerisaasimallunilu, taamaattumik Danmarkimi tamanna pinngitsoortinnianngikkipput oqaatigissallugu naammanngilaq. Eqqarsaqataasariaqarpugut: Qanoq isikkoqarsinnaava?, oqarpoq, taavalu EU tuluillu aaqqissugaanerat Commonwealth isumassarsiorfissatut tikkuarlugit.
– Taamaaliunngikkutta illikartooratarsinnaavoq, taamalu avinneq naggataatigut peqatigiilluni nutaamik aallartinnissamik ataatsimut isumatusaartumillu aalajangiinerujunnaassalluni, oqarpoq.
Sorsunnerup sunniutai
»Danmarkip 2025-p tungaanut isumannaatsuunissaa« pillugu siorna nalunaarusiami Ukrainemi sorsunnerup aarlerinartorsiortitsisullu nutaat allat naalagaaffeqatigiinnermi nalorninartut aaqqiiviginiarnissaannik qanoq ilillutik nukinginnarsisitseqataanerannik Zilmer-Johns allaaserinneqataavoq.
– Kalaallit Nunaat missilit ballistiskiusut Ruslandimeersut USA-mik eqquisinnaasut aqqutaasa qeqqanniippoq. Taamaattumik Kalaallit Nunaat illersornissakkut USA-mut pingaarutilerujussuuvoq, tamannalu maanna suli annertunerulersimavoq, Ruslandimut attaveqarneq sorsunnerup nillertup kingorna aatsaat taama najummassimanartorsiorfiutigilersimammat, oqarpoq.
– Tamatuma peqatigisaanik Kalaallit Nunaat ullumikkut isiginnittaaseqarpoq ’Kalaallit Nunaat peqataatinnagu Kalaallit Nunaat eqqartorneqassanngilaq’, Savalimmiullu aamma taamatut isiginnittaaseqarluni. Tamanna ilaatigut isumaqarpoq, apeqqutit sillimaniarnermut tunngasut pillugit Amerikamiunik oqalliseqateqarnermut peqataajumanerannik, taamaalillunilu tamanna pisariunerulerpoq.
Tunngaviusumik inatsisit naapertorlugit sillimaniarnermut politikki Danmarkimi naalakkersuisunit isumagineqartussaavoq, kisianni suut sillimaniarnermut politikkimut tunngasuunerannut killissat nikerartunngorsimapput:
– Pingaartumik hybridimik sorsunneq, politikkikkut suleriaatsinut akuliunneq, qarasaasiakkut saassussinerit assigisaallu aarlerinartorsiorfigitillugit. Sakkutooqarnikkut sillimaniarnikkullu politikkip inuinnarnullu tunngasut akornanni killissamik eqqoqqissaartumik nassaarniarneq ajornakusuuleraluttuinnarpoq, Zilmer-Johns oqarpoq.
Assersuutissarpassuit qerlertoruupput: USA-p najuunnerata pissarsiaqaatiginerunissaanik Kalaallit Nunaata piumasaqaataa. Savalimmiut aalisarnikkut Ruslandimik suleqateqarnerat, Ukrainemut sorsuttoqaraluartoq ingerlateqqinneqartoq. Kinamiut suliffeqarfiutaat Kalaallit Nunaanni mittarfiliortiternernut, saffiugassanut pingaarutilinnut umiarsualinnullu neqeroortut, tamakkualu tamarmik USA-mut, Danmarkip iligisaqarnikkut suleqataata pingaarnersaannut, aarleritsannartuupput. 2021-mi attaveqaqatigiinnermut ataatsimiititaliamik taaneqartoq nutaaq, nunanut allanut sillimaniarnermullu politikkimi Savalimmiut Kalaallit Nunaatalu akuutinneqarnerunissaat siunertaralugu pilersinneqarpoq, kisianni Zilmer-Johnsip ernummatigaa, tamanna Torshavnimi Nuummilu tatiginninnginnermik annertuumik atorunnaarsitseqataanavianngitsoq.
– Arlalippassuariarlunga kalaallit Savalimmiormiullu suleqatit politikerilluunniit pakatsisimasorujussuit kamassimasullu akilerisarsimavakka, tamatumanilu ersarittarluni, oqaluttuarisatsinnit annerusumik ilisimasaqarnitsinnik pasillertaraatigut. Tusagassiuutini allarpassuarnilu isornartorsiorneqartarsimavugut. Kalaallit Nunaata Savalimmiullu soqutigisaannik tamakkiisumik isumaginninnitsinnik tunngaviusumik tatiginninneq amigaataavoq, oqarpoq.
– Taamaattumik aamma aperivunga: Ataatsimooqatigiiffimmik nutaaliaasumik pilersitsisariaqannginnerpugut, peqatigiikkusunnginnitta sammineqarfiginngisaanik, kisianni peqatigiikkusunnitta isiginiarneqarfigisaannik? Qularinngilara naalagaaffiup immikkoortuini pingasuni tamani soqutigineqartorujussuussasoq, aamma illersornissamut sillimaniarnermullu tunngasuni.
Aningaasat?
Apeqquterpassuit tulleriiaaginnavipput: Danmarkimi inatsisit tunngaviusut allanngortinneqarnissaat tamatumani pisariaqassava? Savalimmiut Kalaallit Nunaallu aningaasaqarnikkut qanoq ingerlassappat?
Zilmer-Johnsip pissusissamisoorsoraa, Danmarkip inuiaqatigiit taakkua marluk aningaasaqarnikkut isumannaallisaavigippagit, aamma namminiilivinnerup kingorna, kisianni oqallinnermi tassani Danmarkimi aalajangiisartunut aallarteqqullugu inassutigisamini aaqqiagiinngissutaasinnaasut akimmisaarutinngortinneqarnissaat mianersoqqussutigaa:
– Isumaqarpunga inatsisit tunngaviusut killigititaat pillugit oqallinneq nungullarsaataasoq aallaqqaataaniilli illikartittariaqaripput. Folketingimi amerlanerussuteqarluartut inatsisini tunngaviusuni akuerineqartutut inatsisilerituunit oqaatigineqartunit ingerlariaqqikkusunnerusarnerat misigisarpara. Isumaqarpunga uagut maani Danmarkimi aallartissutigalugu qulaajartariaqaripput, ataatsimooqatigiiffimmi nutaami suut angorusunnerivut, taavalu Savalimmiut Kalaallit Nunaallu paaseqatigiissuteqarfigigutsigit inatsisit naleqqussarlutik. Nalinginnaasumimmi taamatut inatsisiliortoqartarpoq, oqarpoq.
Denne artikel blev bragt i Sermitsiaq den 31. marts 2023
