Attaveqaqatigiinnermut aqqutit pisoqalisut nalinginnaasumik innuttaasunit akuersaarneqarneq sanngiillisarpaat
Naalagaaffeqatigiinni aalajangiisinnaanermut piginnaatitaaneq erseqqissumik killilerneqarsin-naanngilaq: Suliassat arlallit ataatsikkut Nammi-nersorlutik Oqartussanit suliassaajutigalutik aamma sillimaniarnermut tunngatillugu naalakker-suinikkut ingerlatsinermut tunngapput. Naalakker-suisut pitsaanerusumik peqataatinneqartalernis-saannut Danmarkimi naalakkersuisut suliniutaat naammassillugit suliarineqartariaqarput - Inatsisar-tunullu ingerlateqqinneqarlutik.
Issittumi naalagaaffiit pissaanilissuit akornanni pissutsit nutaamik allanngoriartornerisa ineriartornerisalu erseqqissumik takutippaat Naalagaaffeqatigiinni nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasutigut naalakkersui-nikkut ingerlatsineq namminersornerulernerup aallartin-neranut sanilliullugu allatorluinnaq ingerlanneqalersi-masoq: Namminersorlutik Oqartussat nunanut allanut tunngasutigut naalakkersuinikkut ingerlatsinerup ilaanut nammineerlutik aalajangiisinnaajutigalutik Naalagaaffe-qatigiit Issittumi sillimaniarnermut tunngasutigut naalakkersuinikkut ingerlatsinerannut sunniuteqarsin-naalersimapput. Kisianni paasissutissiisarnermut aalajangiiniartarnermullu suleriaatsit aalajangersimasut ineriartornermut malinnaasimanngillat nunanullu allanut tunngasutigut naalakkersuinikkut ingerlatsinerup inatsisartutigoortumik nalinginnaasumik akuersaarneqar-neranik qularnaarinatik.
Erseqqissumik killiliisoqarsinnaanngilaq
Namminersorlutik Oqartussat Namminersorneq pillugu inatsit naapertorlugu suliassaqarfinni annertungaatsiartuni nunat tamalaat akornanni iliuuseqarsinnaapput – Issittumulli tunngatillugu pissaanilissuit suliniarnerisa allanngorsimanerat pissutigalugu suliassat amerliartuin-nartut sillimaniarnermut tunngasutigut naalakkersuinik-kut ingerlatsinermut attuumassuteqartalerput. Suna sillimaniarnermut tunngasutigut naalakkersuinikkut ingerlatsinerunersoq erseqqissumik killilissallugu naalakkersuinikkut ajornartussaavoq: Siamasippallaartu-mik killiliisoqarpat Namminersorluni Oqartussaaneq unammillerneqassaaq. Nerukippallaartumik killiliisoqar-pat tamanna danskit kisimiillutik sillimaniarnermut tunngatillugu naalakkersuinikkut ingerlatsisussaaneran-nik inatsimmik tunngaviusumik paasinninnermut attanneqarsinnaanavianngilaq.
Suliassat qanoq suliarineqartarnissaannut suleriaatsit nukittorsarneqarnissaat pingaarnersiuinerillu suut suleriaatsinik aqutsinissamut tunngaviussanersut isumaqatigiinniutigineqarnissaat aqqutissatuaavoq. Tamanna ajornanngitsuunavianngilaq, periarfissalli uaneralaannguamiissinnaallutik.
§ 12. Naalakkersuisut naalagaaffik sinnerlugu nunanik alla-nik … isumaqatiginninniarsinnaapput isumaqatigiissuteqar-sinnaallutillu inatsisit inuiannut tamanut tunngasut pillugit … Kalaallit Nunaannuinnaq [tunngasu[nik]] aamma sulias-saqarfinnut [tiguneqarsimasunut tamakkiisumik] tunn-gas[unik]. Imm. 4. Inatsisit inuiannut tamanut tunngasut pillugit isumaqatigiissutit illersornissamik sillimaniarnermil-lu attuisut … § 13imi maleruagassatut aalajangersakkat malillugit isumaqatigiinniutigineqarlutillu isumaqatigiissuti-gineqartassapput. Imm. 5. Inatsisit inuiannut tamanut tunngasut pillugit isumaqatigiinniarneq sioqqullugu, suut isumaqatiginninniutigineqartussatut eqqarsaatigineqarner-sut, aamma isumaqatigiinniarnerit ingerlanerat pillugit, isu-maqatigiissutit atuutilersinneqarnissaat sioqqullugu …Naalakkersuisut Danmarkimi naalakkersuisut nalunaarfi-gissavaat.
§ 13. Inatsisit inuiannut tamanut tunngasut pillugit isu-maqatigiissutissat Kalaallit Nunaannut immikkut pingaarutillit isumaqatigiinniutigilersinnagit Danmarkimi naalak-kersuisunit Naalakkersuisut ilisimatinneqartassapput. Naalakkersuisut piumasaqarnerat malillugu aalajanger-sakkap matuma iluani suleqatigiinnermi malittarisassa-nik erseqqinnerusunik Danmarkimi naalakkersuisoq su-sassaqartoq isumaqatigiissuteqarfigineqarsinnaavoq … Imm. 4. Inatsisit inuiannut tamanut tunngasut pillugit isumaqatigiissutit Kalaallit Nunaannut immikkut pingaarutillit atulersinneqarnissaat imaluunniit atorun-naarsinneqarnissaat sioqqullugu Naalakkersuisunut oqaaseqarfigisassatut saqqummiunneqartassapput.
§ 16. … Imm. 2. Namminersorlutik Oqartussat qanoq iliuuseriniagaat aallartinneqarnermikkullu naalagaaffiup nunanut allanut pissuseqarneranut annertuumik sunni-uteqarsinnaasut akuerineqartinnatik naalagaaffimmut isumaqatiginninniutigineqartassapput … .
Siamasippallaartumik killiliisoqarpat Namminersorluni Oqartussaaneq unammillerneqassaaq.
■ USA ammaanneqarpoq Pituffimmi radarip raketti-nut qaartartortalinnut ungasissumiit igeriuttakkanut
i llersornissamut atugassatut nutarterneqarnissaanut.
■ illuatungeriit imminnut pisussaaffilerput ”pisari-aqanngitsumik kinguarsaratik” imminnut attaveqaqati-giittassallutik ”amerikamiut … Kalaallit Nunaanniinnerat pillugu apeqqutit suulluunniit … Illersorneqarnissamik Isumaqatigiissummit isumaqatigiissummillu matuminnga pineqartut pillugit”.
■ USAp Kalaallit Nunaatalu akornanni ”tamatigoortu-mik teknikikkut aningaasaqarniarnikkullu suleqatigiin-nermik” pilersitsinissaq immikkut siunertarineqarpoq.
Pissusiusunut nutaanut piareersimasoqanngilaq
Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni pissutsit akornuteqanngivilersinnaagunanngillat, illuatungeriimmi siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu assigiinngitsunik anguniagaqarmata: Kalaallit Nunaata nammi-neernerulerusunnera illuatungaanilu qanittumik attave-qartuarnissamik danskit kissaateqarnerat. Sulialli arlallit takutippaat suleriaatsit aalajangersimasut imminni ajornartorsiutaasut:
1. Suliat annertusiartorlutillu imaannaannginneruleriar-torput.
2. Suleriaatsit piffissami suliniuteqarnerit paasissutis-siisarnerillu tamatigut Københavnimit aallaaveqartar-simaneranni pilersinneqarsimapput.
3. Naalakkersuisutigoortumik inatsisartutigoortumillu USA allallu tusarnaartorinagit oqaloqatigiissinnaaneq pisariaqartinneqarluinnarpoq.
Suleriaatsit eqqoqqissaar tumik paasissutissiisarnissaq qularnaanngilaat, tamannalu illuatungerisamik tatigin-ninnginnermik pilersitsisinnaasarluni. USAmit “ikiorsiis-sutit” eqqarsaatigalugit tamatuma ingerlasimanera taakkununnga tamanut assersuusiorfiusinnaavoq: Naak Naalakkersuisut isumaqatigiinniarneri Namminersorneq pillugu inatsimmi 2004milu Igalikumi isumaqatigiissum-mi killiliussat iluaneeqqissaartutut isumaqarnaraluartut, suleriaaserineqartoq isumaqatigiissutillu imarisai Folketingimut ilaasortanit arlalinnit tupaallaatigineqarput. Peqatigitillugu Inatsisartunut ilaasortat suliamik isorsititsipput ikiorsiissutit Igalikumi isumaqatigiissutaasunut attuumassuteqannginnerannik oqaaseqartarnermikkut, naak imarisai taakkorpiaagaluartut isumaqatigiissummi pineqartut.
Suliniuteqarnerit paasissutissiisarnerillu tamatigut Københavnimiit aallaaveqartarsimapput.
Atlantikoq ikaarlugu attaveqaqatigiinneq pitsaanerusoq
Danmarkimi naalakkersuisuusartut kingulliit susassaqar-tunik avataaneersunik ataatsimeeqateqarnerni Kalaallit Nunaat Issittorluunniit oqaluuserisassanut ilaatillugit Kalaallit Nunaanniit peqataasoqarnissaa annertunerujar-tuinnartumik isumaginiartalersimavaat. Isumaqarnarpoq allanit tusarnaarneqarani qarasaasiatigut attaveqarner-mut aqqutinik amigaateqarneq iluarsineqalersoq, kisiannili allagaatit allaat qitiulluinnartut, soorlu siooranar-sinnaasunik nalilersuinerit, naalakkersuinikkut anguniak-kanik eqikkaanerit ministerillu akissutaasa, kalaallisut allassimasalernissaannut suli unammilligassaqarpoq. Illersornissamut aamma Nunanut allanut ministeriaqarfiit misileraallutik sulisuminnik Nuummi inissiisalernikuup-put, kalaallillu amerliartuinnartut danskit nunani allani aallartitaqarfiini sinniisoqarfiinilu atorfinitsinneqartaler-lutik. Ulluinnarnili sulinermi suli amigaateqarpoq – nuna-nullu allanut tunngasutigut naalakkersuinikkut ingerlatsi-neq Kalaallit Nunaanni inatsisartoqarnermi immikkut sanngiiffiulluni.
Inatsisartutigoortumik nalinginnaasumik akuersaarneqarneq tusiapippoq
Inatsit tunngaviusoq danskit naalakkersuisuinik pisussaaffiliivoq nunanut allanut tunngasutigut naalakkersui-nikkut ingerlatsinermi aalajangiinerit pingaarutillit pillugit Folketingimi UPNimik siunersiuisarnissamut. Taamaaliornikkut ikinnerussuteqannginnissartik naalakkersu-isut qularnaarsinnaavaat – nunanullu allanut tunngasuti-gut naalakkersuinikkut ingerlatsinerup erseqqinnerusup nalinginnaasumik akuersaarneqarnera qinikkani pituttor-neqarsinnaalluni.
Namminersorneq pillugu inatsisikkut nalinginnaasumik innuttaasunit akuersaarneqarneq nukittorsarniarneqar-poq danskit naalakkersuisuisa nunanut allanut tunnga-sutigut naalakkersuinikkut ingerlatsineranni Kalaallit Nunaat pineqartillugu Kalaallit Nunaata peqataatinneqartarneratigut. Aallaavittulli Kalaallit Nunaannik peqataatitsineq Naalakkersuisuni ”naalakkersuisoqatinut” taamaallaat killeqarpoq. 2018imi Folketingip Kalaallit Nunaannut tunngasunut ataatsimiititaliaata apeqqutaanut taamanikkut nunanut allanut ministeriusup akissuti-gisaatut ”Kalaallit Nunaata nammineq aalajangersagas-saraa Naalakkersuisut qanoq qanorlu annertutigisumik Inatsisartunik, tassunga ilanngullugu NASAmik, peqataatitsissanersut”. Kalaallit Nunaanni inatsisiliornerit suleriaatsillu nalinginnaasumik akuersaarneqarnissap qularnaarneqarnissaanut qasungavallaarput.
Inatsimmi tunngaviusumi § 19.
… Imm. 3. [Folketingi] ilaminnik qinigaqassapput naalakkersuinermi nunanut allanut atassuteqartutigut siunnersuisuusussanik
(et udenrigspolitisk nævn) naalakkersuisullu taakku siunnersoqatigisassavaat naalakkersuinermi nunanut allanut atassuteqartunik annertuunik aalajangerniagas saqaleraangat.
Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit inatsit § 21. Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu
Ataatsimiititaliaata nunanut allanut sillimaniarnermul-lu pissutsit [Naalakkersuisuneersut] suliassarai taak-kununngalu attuumassuteqartunut sammisamut
apeqquteqarsinnaallunilu oqaaseqaateqarsinnaavoq. Ataatsimiititaliap suliassaqarfimmini ineriartornermut malinnaalluarnissani pisussaaffigaa.
Aqqut naannerulerli
Danskit naalakkersuisuisa Naalakkersuisullu suliassat attuumassutillit UPNimut NASAmullu ataatsikkut saqqummiunneqartarnissaat anguniartarpaat. Naalak-kersuisulli Danmarkimi naalakkersuisut inatsisitigut aalajangersagaasumik UPNimut pisussaaffeqarnerattulli NASAmut pisussaaffeqanngillat, ulluinnarnilu sulineq taamaaqataanik tusiapilluni. Namminersorlutik Oqartus-sat namminneq Naalakkersuisut Inatsisartullu akornanni pisussaaffiliinerusumik suleriaatsimik pilersitsinngippata Naalagaaffiup nunanut allanut tunngasutigut naalakker-suinikkut ingerlatsinerata ilaata Kalaallit Nunaannut tunngasup nalinginnaasumik akuersaarneqarnissaanut killiliussanik pilersitsinissamut akisussaaffik Folketingip
Danmarkimilu naalakkersuisut tigusariaqarpaat. Nunanut allanut tunngasutigut naalakkersuinikkut ingerlatsinerup ilai Danmarkiinnarmut tunnganngitsut pillugit Danmarki-mi ministerit Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu inatsisar-tunut ilaasortanik – taamaaqataanillu Naalakkersuisut Naalagaaffeqatigiit nunanut allanut tunngasutigut naalak-kersuinikkut ingerlatsinerata ilai Namminersorneq pillugu inatsit naapertorlugu isumagineqartut pillugit Inatsisartu-nik Folketingimillu – toqqaannartumik oqaloqateqartar-nissaannik suleriaaseqarnissaq pisariaqartinneqarpoq. Kalaallit Nunaanni namminermi aaqqissuussaanerup nukittorsarneqarnerata qaavatigut aalajangersimasumik suleriaatsimik Atlantikoq qulaallugu aqqummik naan-nerulersitsisumik nalaatsornerinnarnillu aqunneqanngit-sumik pilersitsisoqartariaqarpoq.
■ Danskit naalakkersuisuisa qularnaartariaqarpaat suliniutit naammassillugit suliarineqarnissaat: Susassaqartunik avataaneersunik ataatsimeeqa-teqarnerni Kalaallit Nunaanniit peqataasoqartar-nissaa, attaveqaqatigiinnermut aqqutit qular-naarneqarnissaat aamma Nuummi atorfilinnik inissiinermik misileraaneq. Allagaatit qitiusut aamma kalaallisut allassimagunik aatsaat apuuffissaminnut tamanut apuussinnaapput.
■ Inatsisartut inatsisiliornerit allanngortittariaqarpaat, Folketingip nunanut allanut ataatsimiititaliaanik Udenrigspolitisk Nævnimik (UPN) Danmarkimi naalakkersuisut peqataatitsinerattut pisussaaffiliitigisumik Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaq (NASA) Naalakkersu-isunit peqataatinneqartussanngorlugu.
■ UPNip NASAllu akornanni isumannaatsumik ingerlaavartumillu ataatsimeeqatigiittarnissanut suleriaatsinik aalajangersimasumik pilersitsoqar-tariaqarpoq.
■ Naalakkersuisut Folketingimullu ilaasortat taamatullu aamma Danmarkimi naalakkersuisut Inatsisartullu akornanni ataavartumik oqaloqatigiittoqartarnissaanut suleriaatsimik aalajangersi-masumik pilersitsisoqartariaqarpoq.
Sara Olsvig Ilisimatusarfimmi PhD-nngorniartuuvoq (sarol@uni.gl)
Ulrik Pram Gad danskit nunat tamalaat akornanni pissutsinik ilisimatusarfianni, DIIS (ulpg@diis.dk)
Paasisaqaqqigit: Olsvig & Gad: ’Grønland som udenrigs og sikkerhedspolitisk aktør’, i RahbekClemmensen & Sørensen (red.) Sikkerhedspolitik i Arktis og Nordatlanten. DJØFip saqqummersitsisarfiatigut 2021imi saqqummissaaq.
DIIS Eksperter
